Vähittäiskaupan kovimmat yhteisöveronmaksajat Etelä-Pohjanmaalla ovat Osuuskauppa Eepee ja Minimani.
Viikonloppuna kuusi vuotta täyttävä Seinäjoen Ideapark ei ole merkittävien yhteisöveron maksajien listalla, ja sille on selityksensä.
Kiinteistö oy Seinäjoen Ideapark ei ole maksanut juurikaan yhteisöveroa, sillä se on käyttänyt tuottonsa investointeihin ja laajennuksiin, kertoo toimitusjohtaja Petri Häli.
Ideaparkin katon alla toimii yli 100 yritystä, jotka maksavat yhteisöveronsa itse.
– En osaa sanoa, kuinka moni maksaa Seinäjoelle yhteisöverojaan, toteaa Häli.
Seinäjoen Ideaparkin liikkeiden yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna noin 224 miljoonaa euroa. Kiinteistö oy Seinäjoen Ideaparkin liikevaihto oli 12 miljoonaa euroa.
Yhteisöveroa maksetaan yhtiön tuloksesta. Suurin osa menee valtiolle, ja vajaa neljännes menee siihen kuntaan, jossa on yrityksen kotipaikka.
Lempäälässä sijaitseva Ideapark oli Lempäälän yhdeksänneksi suurin yhteisöveron maksaja viime vuonna. Verotettavaa tuloa oli runsaat miljoona euroa.
Maanvuokraa ja kiinteistöveroa
Ideaparkin merkitys on kuitenkin Seinäjoelle kiistaton. Se tuottaa kaupungille rahaa suoraan ja välillisesti.
Ideapark maksaa Seinäjoen kaupungille maanvuokraa ja kiinteistöveroa noin 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Ensi vuonna laajennuksen myötä summa nousee noin 1,4 miljoonaan euroon.
Ideapark on myös iso asiakas esimerkiksi Seinäjoen Energialle.
Kauppakeskuksen katon alla työskentelee yli 1 500 työntekijää eli se on merkittävä työllistäjä. Se on myös matkailukohde, joka vetää asiakkaita laajalta alueelta.
Välillisiä vaikutuksia on muitakin.
– Pelkästään lumen ajo saattaa maksaa puoli miljoonaa euroa, huomauttaa Häli.
Ideaparkin tontti on kokonaisuudessaan yhteensä 21 hehtaarin kokoinen. Yritys on kertonut nousevansa ensi vuonna laajennusten myötä Suomen kolmanneksi suurimmaksi kauppakeskukseksi.
Ideapark vs. Prisma
Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa on yhteisöveron maksajana omaa luokkaansa. Sillä on toki myös useita toimipaikkoja, marketteja ja liikennemyymälöitä. Ne työllistävät runsaat 1 300 ihmistä eli hieman vähemmän kuin Ideapark.
Esimerkiksi Hyllykallion Prisman tontin Osuuskauppa omistaa itse, joten kaupunki ei saa siitä vuokratuottoja. Kiinteistöveroa Osuuskauppa maksaa Prismasta selvästi vähemmän kuin Ideapark, koska Prisman rakennus on varsin iäkäs.
Seinäjoen kaupunkiympäristöjohtaja Juha Takamaa kertoo, ettei Prisman luvuissa vielä näy rakenteilla olevat laajennukset.
Ideapark tuo kuitenkin kaupungille tuottoja eniten.
– Ideaparkista tulovirta on selvästi kovin. Kiinteistövero ja tonttivuokra tulevat suoraan kaupungille, sanoo Takamaa.
Aluksi Ideaparkin tuloa kritisoitiin etenkin siitä, että kauppakeskus imi keskustan tyhjäksi liikkeistä. Kritiikki on sittemmin laantunut.
Kaupungin odotukset Ideaparkista ovat täyttyneet, elleivät jopa ylittyneet. Ideapark on laajenemassa, kun kevätpuolella avaa Kärkkäinen ja uutta on tulossa lisää myös viereiselle pellolle.
– Nämä ovat kaupungille isoja asioita. On saatu lisää palveluntarjoajia, oikeastaan huomattavasti enemmän kuin mitä alunperin ajateltiin, miettii Takamaa.