Nuoret hakevat aiempaa enemmän apua seurusteluväkivaltaan. Se ilmenee useissa muodoissa, mutta johtaa vakavimmillaan esimerkiksi seksuaaliseen väkivaltaan.
Porissa aukeaa ensi viikolla nuorille suunnattu seksuaaliturvallisuusneuvontaa tarjoava päivystys. Seksuaaliterapeutit tarjoavat palveluitaan tässä vaiheessa kerran viikossa, vapaaehtoisvoimin. Toiminnan takana oleva yhdistys on hakenut jatkolle rahoitusta.
– Matalan kynnyksen paikalle on paljon tarvetta. Koemme, että tällaista palvelua ei vielä ole, tai jos on, niin sitä on liian vähän, kertoo Porin Flikkojen varapuheenjohtaja Laura Kyhä-Österlund.
Porin Flikat on Kyhä-Österlundin mukaan yli sadan hengen verkosto asiantuntijanaisia, jotka päättivät perustaa yhdistyksen vastaamaan seksuaalisen häirinnän, ahdistelun ja väkivallan huolestuttaviin lukuihin.
Hän viittaa tuoreimpaan kouluterveyskyselyyn, jossa lähes 40 prosenttia 8.– 9.-luokkalaisista satakuntalaisista tytöistä ja 13 prosenttia pojista kertoo kokeneensa seksuaalista häirintää tai ahdistelua viimeisen vuoden aikana. Seksuaalista väkivaltaa ilmoitti kokeneensa 15 prosenttia peruskoulunsa päättävistä tytöistä ja 6 prosenttia pojista.
– Jos ajatellaan, että jostain ikäryhmästä sairastuisi mihin tahansa sairauteen 15 prosenttia, olisi se hyvin huolestuttavaa. Siksi meillä pitää olla palveluita tarjolla.
Nuoret hakevat apua aiempaa enemmän
Laura Kyhä-Österlund työskentelee vastuulääkärinä Satasairaalassa seksuaaliväkivallan uhreille suunnatussa seri-tukikeskuksessa. Uusi Porin Flikkojen palvelu, jossa hän on mukana, on tarkoitettu matalamman kynnyksen paikaksi. Siellä asioista voi puhua, vaikka ei olisi varma siitä, mitä on tapahtunut.
Porin Flikat tekee yhteistyötä muiden alueen ammattilaisten kanssa. Väkivaltaan apua hakevien määrä on kasvanut esimerkiksi Satakunnan ensi- ja turvakodissa. Tänä vuonna yhdistyksen avopalvelu Primulassa on autettu jo yli 150 ihmistä, mikä on enemmän kuin viime vuonna yhteensä. Nuorten osuus autettavasta on noussut jopa 25 prosentilla.
Ilmiö näkyy myös muualla Suomessa.
– Työskentelen Väkivallattomuuden tukijat -hankkeessa kuudella paikkakunnalla ympäri Suomea ja joka puolella erityisesti seurusteluväkivalta on aihe, joka kiinnostaa nuoria ja tapauksia sattuu koko ajan enemmän, kertoo jalkautuva työntekijä Teppo Palonen Satakunnan ensi- ja turvakodista.
Palonen uskoo, että seurusteluväkivaltaa on aina ollut, mutta aiheesta on puhuttu viime aikoina enemmän ja se on madaltanut kynnystä hakea apua.
– Ei siitä vieläkään riittävästi puhuta. Yritämmekin tuoda ilmi esimerkiksi kouluissa ja nuorisotiloissa, että aiheen käsittelemiseen on tarjolla erilaisia välineitä.
Seurusteluväkivalta kehittyy usein vakavammaksi
Satakunnan ensi- ja turvakodin kriisi- ja lähisuhdeväkivaltatyöntekijä Maritta Illman kertoo, että seurusteluväkivalta alkaa yleensä mustasukkaisuutena tai kontrolloimisena.
– Siitä se sitten kasvaa ja henkisen väkivallan muodot laajenevat, kunnes siitä tulee fyysistä väkivaltaa ja seksuaalista väkivaltaa.
Illman toivoo, että nuoret ymmärtäisivät hakea apua ajoissa, heti kun alkavat epäillä olevansa väkivallan kohteena tai käyttäytyvänsä itse väkivaltaisesti.
– Tyypillisesti seurusteluväkivalta tunnistetaan vasta sitten, kun se on fyysistä. Ja kun asioita käydään täällä läpi, aletaan ymmärtää kuinka monimuotoista väkivalta on ollut.
Myös esimerkiksi vanhemmilla ja muilla nuorten elämässä mukana olevilla on tärkeä rooli tilanteiden tunnistamisessa.
– Aikuisten on hyvä tiedostaa, että tämä ei ole mitään teinidraamaa vaan se pitää ottaa tosisaan. Kun nuori esimerkiksi alkaa käyttäytyä oudosti tai eristäytyy, on hyvä pysähtyä hänen asiansa äärelle kuuntelemaan.