Boraspiret leat maŋimuš jagiid lassánan sakka sámeguovllus, mii oaivvilda maiddái boazovahágiid lassáneami. Borasspiriid leat vuohttán dán jagi olles Suomas eanet go goassige ovdal.
Suoma fuođđoguovddáža ja luondduriggodatguovddáža Tassu-applikašuvdnii leat dieđihan 67 000 borasspireáiccu. Dat lea measta 70 proseantta eanet go diibmá.
Sámi bálgosat -searvvi ságadoalli Tiina Sanila-Aikio lea oaidnán boraspiriid lassáneami bálgosiin. Son oaivvilda, ahte vuosttamužžan dárbbaša dutkamuša, mii čájeha duođalaš boraspiriid meari.
– Dálhan DNA-dutkamušat leat leamaš hui buorit, muhto dieđus ruhtadeapmi váilu. Lean hui sihkkar, ahte boazodoalus vuolggášedje ovttasbargoguoibmin čohkket DNA-čájánasaid.
Geatki goddá eanemus bohccuid Sámis
Eanemus vahágiid sámeboazodoalus dahká geatki, mii lea dagahan badjel beali spirevahágiin. Geatkki ii goittot beasa bivdit geahpebun ollenge, go dat lea Natura 2000 -suodjaluvvon šlájaid listtus ja Sámis leat viiddis Natura-guovllut.
Guovžžaid ja gumppiid mearri lea maid lassánan sakka. DNA-dutkamušaid vuođul goittot oassi boraspiriin boahtá Ruošša bealde.
Albasatge dagahit muhtun guovlluin olu boazovahágiid.
Luondduriggodatguovddáža ja fuođđoguovddáža Tassu-applikašuvnna dieđuid mielde sámeguovllus áiccut eai leat olus lassánan. Luondduriggodatguovddážis muitalit, ahte davimus Suomas áiccut leat álo leamašan uhcit go máddelabbos ja muittuhit, ahte áiccut eai vealttekeahttá njuolga muital boraspiriid mearis. Almmuhusain baicca oaidná, man aktiivalaččat olbmot daid dieđihit.
Norggas ja Ruoŧas maid olu spiret
Tiina Sanila-Aikio lea vásihan, ahte Suomas lea goittot oalle álki oažžut bivdolobi boraspiriide, mat leat goddán bohccuid.
Ruoŧas maid ožžo dán dálvve lobi goddit 48 spire. Ruoŧa ráđđehusa mihtomearrin lea seailluhit oktiibuot 170 spire, muhto dál leat vuohttán oktiibuot 355 spire, muitala Ruoŧa sámeradio.
Dilli lea eará Norggas, gos ovdamearkka dihte sávzaboanda John Edvin Johansen dubmehálai, go bážii albasa. Son lei ohcan bivdolobi go álbbas lei jo árat goddán su sávzza, muhto ii lean ožžon vástádusa. Áššis muitala NRK Sápmi.
Eaktun bivdolohpái Suomasge lea dat, ahte goddon boazu gávdno varasin. Dan maŋŋá go lohpi lea mieđihuvvon, galgá vel bivdit spire.
– Olu lea gitta áigodagas. Suttis eatnama áigge lea hui váttis bivdit váikkoba gumppe, lohká Tiina Sanila-Aikio.
Suttes eatnama áigge lea váttis gávdnat maiddái goddon bohccuid dalán. Dat váikkuha sierralobiid oažžuma lassin maiddái buvttadusaid oažžumii stáhtas.
– Mii eat bastte mange dilis gávdnat buot ráppiid maid spiret goddet, nappo lea oalle uhca oasáš mii buhtaduvvo spirevahágiin. Dat lea dieđusge hui váttis ášši boazodollui.
Boraspiret gullet luonddu harmoniijai, muhto boazodoaluin galggašii goit birget
Tiina Sanila-Aikio lea guorahallan boraspiriid goddima maiddái luonddu harmoniija geahččanguovllus. Árbedieđu mielde sámi boazodoalus olmmoš lea lohpidan bohccui, ahte olmmoš suodjala dan ja de oažžu ieš ávkkástallat dainna bohccuin.
– Gal mu áddejupmi luonddu harmoniijas lea dat, ahte spiret gullet lundui ja váldet maid váldet, muhto mearihis olu ii sáhte, dilli ferte leat dakkár ahte boazodoaluin birge, lohká Sanila-Aikio.
Spiriid lassin boazodollui váikkuha sakka maiddái dálkkádatrievdan ja dulbmojuvvon biergohattit. Ovttas dát golbma stuorra ášši váikkuhit olu boazodoaluin birgemii.
Sámi bálgosat -searvi lea meroštallan, ahte boraspiret leat dán muttus jagi dagahan sámebálgosiidda vahágiid jo badjel golmma miljovnna euro ovddas. Diimmá ruđalaš vahágat loktanedje badjel njealji miljovdnii.
– Spiriid suodjaleapmi lea lihkosmuvvan bures ja dat mearkkaša, ahte mii galggašeimmet Suomas hállat das maid mii dahkat, biebmatgo bohccuiguin spiriid vai olbmuid, árvala Sanila-Aikio.
Sámi bálgosat -searvvi ságadoalli ieš ii leat deaivan oaidnit vel eará boraspiriid go goaskimiid ealloravddas. Son goit jáhkká dange beaivvi boahtit, jus dilli joatkašuvvá seammaláganin.
