Hämeenlinnan Lyseon koululaisten mukaan poissaolon syyt vaihtelevat aidoista sairastapauksista jaksamisen haasteisiin ja suoranaiseen lintsaamiseen.
– Jos päivässä on jotain huonoa, jotkut vaan sanoo, että ovat kipeitä. Olen itsekin tehnyt niin, kun ei ole huvittanut mennä kouluun, mutta en hirveän usein, sanoo 8-luokkalainen Jesse Patjas.
Ylen tekemässä selvityksessä Hämeenlinnan Lyseo erottuu tilastoissa selvästi, sillä oppilailla on keskimäärin 17 tuntia luvattomia poissaoloja. Seuraavana listalla on Hauhon yhtenäiskoulu 6,7 tunnilla ja Hämeenlinnan yhtenäiskoulussa eli Hykissä niitä on vain 3 tuntia.
Hämeenlinna sijoittuu Suomen kaupunkien kärkiviisikkoon koululaisten yhteenlasketuissa poissaoloissa.
Lyseossa joillakin tunneilla luokasta on ollut pois jopa puolet. Erityisesti lukuaineet, fysiikka ja maanantaiaamut ovat vaikeita jaksamisen kannalta.
Oppilaat kertovat omien poissaolojensa liittyvän myös tärkeisiin harrastuksiin ja perheen menoihin. Viime vuosina kouluissa ovat lisääntyneet myös lomapyynnöt koulujen loma-aikojen ulkopuolella.
Pitkiinkään poissaoloihin ei puututa
Huolestuttavaa tilanteessa on, että oppilaiden mukaan pitkiinkään poissaoloihin ei aina puututa riittävästi.
– Kyllä me ainakin kaveriporukassa jutellaan, kun joku on tosi pitkään pois, että onkohan mikä syy, mutta ei opettaja ainakaan yleensä kysy, että on pitkään ollut poissa. On pois, niin sitten vaan on pois, sanoo 9-luokkalainen Venla Mansikka.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen nuorten palveluiden ja opiskeluhuollon palvelupäällikkö Sari Tuomivaara on huolissaan Hämeenlinnan koululaisten, erityisesti yläasteikäisten, kasvavista poissaolomääristä. Hän korostaa aidon kohtaamisen merkitystä ja kannustaa kouluja kysymään ratkaisuja suoraan nuorilta.
– Kyllä tähän pitää puuttua vielä tiukemmin. Nyt kun tämä on nostettu oikein valtakunnan uutisiin, niin toivoisin, että tähän havahdutaan ihan kaikkialla, Tuomivaara sanoo.
Merkitsemistavat voivat erota
Lyseon koulun rehtori Pasi Seila haluaa tutkia Ylen selvitystä tarkemmin ja etsiä syitä 500 oppilaan koulun suuriin poissaoloihin.
Yhdeksi syyksi Seila mainitsee, että koulussa on ollut 5–7 oppilasta, jotka eivät ole käyneet lainkaan koulua. Yhdestä oppilaasta tulee tällöin 1 200 poissaolotuntia, mikä nostaa koulun keskiarvoa.
Lyseon koulu on kärjessä sekä luvattomissa että luvallisissa poissaoloissa ja sairauspoissaoloja on lähes 100 tuntia oppilasta kohden.
Esimerkiksi ”ei tunnilla” -merkintöjä oli Lyseon koulussa 7 500 tuntia, kun suunnilleen samankokoisessa Kaurialassa niitä oli vain reilu 1 000.
– Ehkä tässä on eroa koulujen välillä myös poissaolon merkitsemistavassa. Me merkitsemme kaikki tet-jaksotkin ei tunnilla oleviksi. Aiomme kyllä tutkia tätä vertailua vielä tarkemmin, Seila sanoo.
Kysytään nuorilta itseltään
Hyvinvointialueen palvelupäällikkö Sari Tuomivaara kannustaa kouluja kysymään ratkaisuja suoraan oppilailta. Hänen mukaansa nuorten näkökulma jää usein huomioimatta, kun aikuiset suunnittelevat toimenpiteitä.
– Lyseon koulun nuorille voisi laittaa nimettömän kyselyn, että hei, mitä meidän aikuisten tai mitä kodin tai mitä pitäisi tehdä, että tulisitte kouluun, mikä vähentäisi koulupoissaoloja, Tuomivaara ehdottaa.
Lyseon koulun hajaantuminen lukuisiin yksiköihin, pienet pihat ja huono vessatilanne ovat puhuttaneet vuoden aikana. Tuomivaaran mielestä jatkuva liikkuminen paikasta toiseen yhden kampuksen sijaan voi aiheuttaa joillekin oppilaille turvattomuutta.
Hämeenlinnassa on otettu vuonna 2024 käyttöön porrastettu puuttumismalli, jossa poissaoloihin reagoidaan 20, 50 ja 100 tunnin kohdalla.
Kohtaaminen on ”halpa keino”
Rehtori Pasi Seila pitää tärkeänä nuorten kohtaamista, jotta nämä kiinnittyisivät kouluun. Tervehtiminen ruokajonossa ja ystävällisyys on myös ilmaista oppilaan tukemista, hän sanoo.
Erityisen huolissaan Sari Tuomivaara on niistä oppilaista, jotka ovat jääneet kokonaan pois koulusta. Hän näkee poissaolojen ja mielenterveyden ongelmien välillä kehämäisen yhteyden.
– Nyt kun puhutaan niin paljon lasten ja nuorten ahdistuksesta ja masennuksesta, pitää pohtia miten ne liittyvät koulupoissaoloihin. Koulupoissaolotkin voivat aiheuttaa ahdistusta ja masennusta eikä välttämättä aina toisinpäin.