Kiinan uusin ja edistynein lentotukialus Fujian on virallisesti otettu käyttöön. Fujian on ensimmäinen täysin Kiinassa suunniteltu ja rakennettu lentotukialus.
Presidentti Xi Jinping esitteli ylpeänä Kiinan nopeasti kasvavia merivoimia näyttävässä vihkiseremoniassa Hainanin saarella keskiviikkona. Fujian on konkreettinen saavutus johtajalle, joka on aloittanut Kiinan historian suurimman sotilaallisen varustautumisen.
Kiinan tavoitteena on modernisoida asevoimansa vuoteen 2035 mennessä, jotta se voisi saavuttaa maailman johtavan sotilasmahdin aseman.
Teknologinen harppaus lähemmäs lännen tasoa
Toisin kuin Kiinan kaksi aiempaa neuvostotaustaista lentotukialusta Liaoning ja Shandong, Fujian on varustettu tasaisella kannella ja niin sanotulla sähkömagneettisella katapulttijärjestelmällä (EMALS). Sellainen on käytössä vain Yhdysvaltain uusimmissa Ford-luokan aluksissa.
Järjestelmä mahdollistaa raskaammin aseistettujen koneiden, kuten uuden viidennen sukupolven J-35-hävittäjän ja KJ-600-tutkavalvontakoneen nousun täydellä kuormalla.
Tämä antaa Kiinalle huomattavasti laajemman toimintasäteen ja kyvyn operoida ilman maalla sijaitsevia lentotukikohtia.
Rannikkolaivastosta avomerilaivastoksi
Asiantuntijoiden mukaan Fujian on keskeinen osa Kiinan pyrkimystä rakentaa laivasto, joka kykenee toimimaan valtamerillä maailmanlaajuisesti.
Kiina vahvistaa asemaansa Etelä-Kiinan, Itä-Kiinan ja Keltaisella merellä sekä haastaa Yhdysvaltain vaikutusvaltaa syvemmällä Tyynellämerellä.
Amerikkalaisen CSIS-tutkimuslaitoksen tutkija Greg Poling kuvaa uutistoimisto AP:n haastattelussa lentotukialuksia ”avaimeksi Kiinan johdon visioon suurvaltamerivoimasta”.
Fujian ei toimi ydinvoimalla
Fujian on teknologinen harppaus, mutta ei silti vastaa Yhdysvaltain lentotukialuksia. Alus ei toimi ydinvoimalla, mikä rajoittaa sen kantamaa verrattuna Yhdysvaltain yhteentoista lentotukialukseen.
Kiinalla on myös vähemmän ohjusristeilijöitä ja hävittäjiä, jotka suojelevat lentotukialusta ja ovat oleellinen osa laivaston iskuvoimaa. Lisäksi Kiina on jäljessä ydinvoimalla toimivien sukellusveneiden kehityksessä.
Brian Hart CSIS-tutkimuslaitoksesta arvioi, että Kiina saattaa jo rakentaa neljättä, mahdollisesti ydinkäyttöistä lentotukialusta. Hart uskoo lisäksi, että Kiina pystyy tuottamaan uusia sotalaivoja nopeammin kuin mikään muu valtio maailmassa.
Uutistoimisto AP:n haastattelema singaporelainen analyytikko Tang Meng Kitin sanoo, että Kiinan asevoimien modernisaatio ei rajoitu Taiwanin uhkaan, vaan on osa laajempaa strategiaa, jolla Kiina pyrkii vahvistamaan globaalia vaikutusvaltaansa.
Hän muistuttaa silti siitä, ettei Kiina ole ollut sodassa vuoden 1979 jälkeen.
– On mahdollista, että Kiinan sotilaallista voimaa liioitellaan, koska sen valmius oikeissa sotaoperaatioissa ei ole kehittynyt samaa tahtia kuin paraateissa esillä oleva sota-arsenaali.