Valtion omistama siirtoverkkoyhtiö Gasgrid kertoo tällä viikolla satakuntalaisille maanomistajille vedyn kansallisen siirtoverkon suunnitelmistaan.
Kyse on on noin 1 500 kilometriä pitkästä vetyputkesta, jonka on tarkoitus kulkea Satakunnassa pohjoisosista eli Merikarvialta Porin kautta kohti Harjavaltaa ja haarautua myös Rauman suuntaan.
Putki osuu Satakunnassa kaikkiaan kahdeksan kunnan alueelle.
Reitin valintaa on alettu pohjustaa jo pari vuotta sitten sen perusteella, miten vetymarkkinoiden ennakoidaan kehittyvän.
Esimerkiksi Harjavallassa toimii Suomen toistaiseksi ainoa teollisen mittakaavan vihreän vedyn tuotantolaitos. Myös Poriin ja Raumalle on suunnitteilla mittavia vetytalouteen pohjautuvia investointeja.
Kolmessa tämän viikon tilaisuudessa kutsun saaneet satakuntalaiset maanomistajat voivat antaa palautetta Gasgridille alustavista reittilinjauksista.
Gasgrid haluaa palautetta maanomistajilta
Yhtiö haluaa tilaisuuksissa kertoa vielä alkuvaiheessa olevasta hankkeesta ja sen vaikutuksista maankäyttöön.
– Toinen tärkeä pointti on kerätä palautetta eli haluamme kerätä huomioita ja kommentteja ihmisiltä, toteaa tiiminvetäjä Kirsi Koivunen Gasgridiltä.
Kutsun Gasgridin tämän viikon infotilaisuuksiin on saanut reilu tuhat satakuntalaista maanomistajaa.
Vetyputken rakentamisella ja tulevalla käytöllä on tuntuvia vaikutuksia maankäyttöön varsinkin metsäisillä alueilla.
Rakennusajaksi putkityömaalle tehdään noin 40 metrin levyinen työalue, joka käsittää muun muassa putkikaivannon ja asennustien.
Gasgridille jää pysyvä käyttöoikeus noin 10 metrin levyiseen maakaistaleeseen putkilinjan kohdalla. Itse putken halkaisija on noin metrin ja se kaivetaan vähintään metrin syvyyteen.
– Noin kymmenen metrin levyinen alue on pidettävä puustosta vapaana, mutta peltoviljely voi rakennustöiden jälkeen jatkua aivan normaalisti, Koivunen sanoo,
Gasgridin alustavan suunnitelman mukaan vetyputken ympäristövaikutusten arviointimenettely saataisiin valmiiksi noin vuoden kuluttua.
Rakentaminen alkaisi lupaprosessien jälkeen niin, että vedyn siirtoyhteys olisi ainakin osin käytössä 2030-luvun alkupuolella.