Joulukuussa 2023 Vaalimaan rajanylityspaikka Kaakkois-Suomessa oli auki viimeisiä tunteja, kun syyrialainen Azzam Zakaria ylitti Venäjän ja Suomen välisen rajan.
Oli torstai 14. joulukuuta. Osa rajanylityspaikoista oli avattu joulukuussa vielä kerran sen jälkeen, kun ne aiemmin syksyllä oli päätetty sulkea turvapaikanhakijoiden määrän hillitsemiseksi.
Seuraavana päivänä raja sulkeutui, ja nyt se on ollut yhtäjaksoisesti kiinni pian kaksi vuotta.
Suomeen ehti tulla syksyn aikana itärajan yli yhteensä 1 318 turvapaikanhakijaa.
Rajan yli päästyään Azzam Zakaria haki turvapaikkaa. Hän päätyi odottamaan asian käsittelyä vastaanottokeskukseen Imatralle.
Mielivaltaisen väkivallan uhka
Vajaa vuosi maahantulon jälkeen Yle vieraili Zakarian kotona Imatralla. Tuolloin hän kertoi käyttävänsä päivät muun muassa suomen opiskeluun ja kuntoiluun.
Hän toivoi mahdollisuutta perheen yhdistämiseen.
Zakaria halusi vaimonsa ja kolme lastaan pois Syyriasta, jotta perhe olisi turvassa maan silloisen presidentin Bašar al-Assadin väkivaltaiselta hallinnolta. Suomen Maahanmuuttovirasto (Migri) arvioi maan turvallisuustilanteen tuohon aikaan heikoksi.
– Mielivaltaisen väkivallan arvioitiin olevan koko Syyriassa äärimmäisen korkealla tasolla, vahvistaa johtava asiantuntija Matias Kallio Migristä.
Zakaria sanoo myös toivoneensa lapsilleen mahdollisuutta käydä koulua maassa, jossa opetus on korkeatasoista. Alun perin ideana oli päästä Hollantiin.
Zakarian mukaan yritys kariutui Valko-Venäjän ja Puolan rajalle, jossa hän sanoo joutuneensa useita kertoja rajaviranomaisten pahoinpitelemäksi. Hän palasi Venäjälle. Yle ei ole voinut vahvistaa kertomuksen yksityiskohtia.
Hieman myöhemmin Zakaria sai tiedon, että Venäjän ja Suomen välinen raja oli auki.
Surkea ja kallis matka
Vuoden ja neljän kuukauden Imatralla odottamisen jälkeen Zakarian mitta tuli täyteen. Nyt hän kertoo videopuhelussa palanneensa kotimaahansa Syyriaan, jossa hän asuu lähellä pääkaupunki Damaskosta.
Maan turvallisuustilanne on kohentunut viime vuoden lopussa tapahtuneen vallanvaihdoksen jälkeen.
– Ei ollut helppo päätös palata Syyriaan. Varsinkin kun matka Suomeen oli todella vaikea. Olosuhteet Valko-Venäjän ja Puolan rajalla olivat surkeat. Maksoin matkasta kovan hinnan, Zakaria sanoo.
Rahaa Suomeen pääsemiseen paloi Zakarian mukaan 11 000 euroa.
Koko Suomessa olonsa aikana Zakaria ei omien sanojensa mukaan saanut Migristä kutsua edes turvapaikkaprosessin ensimmäiseen puhutteluun. Lain mukaan päätös turvapaikasta olisi saatava kuudessa kuukaudessa. Käsittelyn kesto voi venyä, jos hakemuksia on tullut suuri määrä.
Turvapaikkatutkintaprosessista vastaava Roosa Simola Migristä vahvistaa, että turvapaikkahakemusten käsittelyssä on ollut ruuhkaa.
Syksyllä 2023 Suomeen itärajan kautta tulleiden hakemuksista runsaat 200 odottaa edelleen ratkaisua.
– Ruuhka on vaikuttanut myös siihen, että puhutteluun pääsy on viivästynyt, Simola toteaa.
Iso osa syksyllä 2023 tehdyistä turvapaikkahakemuksista on rauennut. Syynä on esimerkiksi, että turvapaikanhakija on päättänyt vapaaehtoisesti poistua maasta tai kadonnut.
Katso, mitä itärajan yli tulleille turvapaikanhakijoille on kahden vuoden aikana tapahtunut:
Kadonneita myös palautetaan Suomeen
Rajavartiolaitoksen arvion mukaan itärajan avaaminen nykyisessä tilanteessa johtaisi suurella todennäköisyydellä uudelleen syksyn 2023 kaltaiseen tilanteeseen eli Venäjän rajaviranomaiset päästäisivät rajalle ihmisiä, joilla ei ole tarvittavia matkustusasiakirjoja.
– Tilanne on pysynyt entisellään tämän asian suhteen, sanoo rajaturvallisuusyksikön päällikkö eversti Jussi Napola.
Suomeen on myös palautettu turvapaikanhakijoita toisista EU-maista, jotka tulivat itärajan yli.
Kyse on niin sanotun Dublin-asetuksen mukaisesta käytännöstä, jonka mukaan turvapaikanhakija on palautettava siihen EU-maahan, jossa hän on tehnyt ensimmäisen hakemuksen.
Suomeen on palautunut käsiteltäväksi yhteensä 95 tapausta. Suurin osa Dublin-sopimuksen perusteella tulevista uudelleen käsittelyn pyynnöistä on Saksasta. Iso osa pyynnöistä koskee Syyrian kansalaisia.
Paljon vihaa Suomen hallitusta kohtaan
39-vuotias Azzam Zakaria kertoo videopuhelussa yrittävänsä unohtaa aikansa Suomessa.
Suomalaisia ihmisiä hän kuvailee ihaniksi, mutta maan hallitusta kohtaan hän tuntee vihaa.
Hänen mielestään Suomen viranomaiset eivät huomioineet hänen useita pyyntöjään päästä tapaamaan Migrin edustajaa. Viranomaisten suhtautuminen turvapaikanhakijoihin oli hänestä tunteetonta.
– Osa kanssani samaan aikaan Syyriasta Eurooppaan tulleista ihmisistä pääsi Hollantiin. He saivat oleskeluluvan kolmessa kuukaudessa ja heidän perheenyhdistämisen prosessinsa on myös saatu kuntoon, Zakaria sanoo.