Keski-Suomessa on tullut esiin jo toinen tapaus, jossa hoitajan käsittelyssä lapsen silmiin on joutunut vahingossa liimaa.
Molemmissa tilanteissa pyrittiin hoitamaan lapsen kasvoihin tullutta haavaa, mutta lopulta lasten silmiä jouduttiin hoitamaan Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa.
Yle on haastatellut molempien lasten äidit, mutta ei julkaise heidän nimiään, koska asia koskee pienten lasten terveystietoja.
Yle on nähnyt molempiin tilanteisiin liittyviä terveydenhuollon kirjauksia, jotka vahvistavat vanhempien kertomukset.
Eilen Yle kertoi tiistaina tapahtuneesta onnettomuudesta, jossa Keski-Suomen hyvinvointialueella Jyväskylän Huhtasuon terveysasemalla 5-vuotiaan lapsen silmiin oli mennyt iholiimaa, kun hoitaja oli yrittänyt hoitaa hänen nenän yläosaan tullutta haavaa.
Lapsen silmät olivat liimaantuneet kokonaan kiinni.
Silmiä ei saatu auki ennen kuin jyväskyläläinen perhe oli kuljetettu Kuopion yliopistolliseen sairaalaan ja kirurgi oli leikannut lapsen silmät auki.
Terveystalo toimii palveluntuottajana Huhtasuon terveysasemalla.
Terveystalon johtavan ylilääkärin Petteri Lankisen mukaan Huhtasuon terveysasemalla käytetty kudosliima on yleisessä käytössä.
– Tiedossani ei ole muita tapauksia Huhtasuolta, joissa liimaa olisi mennyt jonnekin muualle kuin haavaan. Liimaustekniikka on turvallinen ja yleisesti käytössä. Ongelmat ovat hyvin harvinaisia, Lankinen sanoo.
Lankinen kertoo, että hoidon valinnassa määrää haava: pieni ja siisti, joka ei vuoda verta, voidaan liimata. Sekä hoitajat että lääkärit liimaavat haavoja, mutta mikäli tarvitaan tikkejä, ne ompelee lääkäri.
Lapsipotilaat hoidetaan Lankisen mukaan mielellään liimaamalla, koska se on kivuttomampaa kuin tikkaaminen.
– Myös lopputulos on esteettisesti siisti, kun haavan ympärille ei jää arpia tikeistä, sanoo Lankinen.
Hänen mukaan liimaaminen hoitomuotona on ollut käytössä todella pitkään, eikä se ole lisääntynyt.
Lankinen kertoo, että siihen, missä asennossa potilas on hoidon aikana, vaikuttaa haavan sijainti ja koko.
– Jos haava on kasvoissa, useimmiten potilas on makuullaan, mutta sitä suositaan etenkin lapsipotilailla, koska silloin on helpompi pysytellä paikoillaan kuin istuallaan. Hoito voidaan tehdä silloin turvallisesti ja aseptisesti.
Aseptinen tarkoittaa menettelytapaa, joka pyrkii estämään mikrobien pääsyn haavaan.
Vastaava tapaus sattui Keski-Suomessa myös viime vuonna
Myös Laukaan terveysasemalla reilu vuosi sitten tapahtuneessa onnettomuudessa kysymys oli 5-vuotiaasta lapsesta, joka oli saanut haavan kasvoihinsa päiväkodissa.
Tässäkin tapauksessa haavaa hoiti hoitaja eikä lääkäriä konsultoitu tilanteessa.
Laukaan terveysaseman palvelut tuottaa Keski-Suomen hyvinvointialue itse eli Terveystalo tai muu yksityinen toimija ei liity asiaan.
Lapsi oli saanut haavan oikeaan silmäkulmaansa. Hoitaja yritti liimata haavaa ja lapsi oli laitettu makuuasentoon vasemmalle kyljelleen. Hoitaja ei saanut liimaa ensimmäisestä liimapurkista liimaa tulemaan.
– Sitten hän otti toisen purkin ja koska hän puristi sitä voimalla, niin sehän turahti kokonaan kasvoille ja sitten valui suoraan silmään, äiti kuvailee tilannetta.
Hän sanoo olleensa ensimmäinen, joka huomasi liiman menneen silmään.
Potilaskertomukseen hoitaja on kirjannut, että hänellä ei ollut esimerkiksi sideharsoa silmän suojana liimaa käsitellessään.
Lapsen silmän sarveiskalvoon tuli haava
Kun onnettomuus oli tapahtunut paikalle saatiin myös lääkäri, ja liimaa yritettiin huuhtoa pois silmästä.
– Silmäluomia avattiin väkisin mahdollisimman äkkiä, että ne eivät jäisi jumiin, äiti sanoo.
Silmä saatiin osittain auki, mutta kipu oli kova, joten lapsi piti silmäänsä kiinni. Perhe kotiutettiin Laukaan terveysasemalta yöksi ja ohjeistettiin tulemaan seuraavana päivänä uudelleen.
Terveysasemalla todettiin, että lapsen silmän sarveiskalvo oli 90-prosenttisesti vaurioitunut, sillä siihen oli tullut haava.
On epäselvää aiheuttiko haavan liima vai mekaaniset toimenpiteet, joilla silmää yritettiin puhdistaa ja pitää auki liiman valumisen jälkeen.
Perhe lähetettiin Kuopion yliopistolliseen sairaalaan, jossa silmää yritettiin tutkia. Tutkiminen oli vaikeaa lapsen kovan kivun vuoksi, joten lopulta lapsi nukutettiin tutkimusten ajaksi.
Perheelle kuitenkin vakuutettiin, että yleensä silmän sarveiskalvoon ei jää pysyviä vaurioita.
Äiti kertoo, että lapsi piti silmää kokonaan kiinni viikon ajan ja kipua kesti yhteensä noin puolitoista viikkoa. Silmäluomen palautuminen entiselleen kesti useita viikkoja.
Yhteensä perhe kävi silmän onnettomuuden takia terveydenhuollon vastaanotoilla 11 kertaa.
Potilasvakuutuskeskus totesi potilasvahingon tapahtuneen
Silmää on seurattu onnettomuuden jälkeen.
– Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että olisi jäänyt mitään pysyviä vaurioita, äiti sanoo helpottuneena.
Lapsen silmäkulmassa ollutta haavaa ei lopulta missään vaiheessa hoidettu, vaan siitä jäi kasvoihin näkyvä arpi.
Perhe on tehnyt silmän vaurioitumisesta potilasvahinkoilmoituksen Potilasvakuutuskeskukseen.
Yle on nähnyt päätöksen, jossa Potilasvakuutuskeskus toteaa, että kyseessä on potilasvahinko. Perheelle on maksettu lain mukainen korvaus tapahtuneesta.
– Arviomme mukaan huolellisemmin toimien liiman valuminen silmään olisi ollut vältettävissä, Potilasvakuutuskeskus toteaa päätöksessään.
Äiti ihmettelee, että Keski-Suomessa on päässyt sattumaan jo kaksi samantapaista onnettomuutta lapsille lyhyen ajan sisällä.
– Miksi silmiä ei vieläkään suojata, kun kasvojen alueen haavoja liimataan? Entä millainen perehdytys näissä asioissa hoitajille annetaan, äiti kysyy.
Yle ei tavoittanut Keski-Suomen hyvinvointialueen viranhaltijoita vastaamaan muun muassa siihen, millaisia käytäntöjä iholiiman käyttämiseen haavanhoidossa liittyy.
Kuuntele, mitä Terveystalon johtava ylilääkäri Petteri Lankinen kertoo lasten haavojen hoitamisesta ja siitä, miten lapsipotilaat kohdataan:
Voit lähestyä toimitusta luottamuksella ja lähettää alla olevalla lomakkeella vinkkisi, uutisvideosi tai -kuvasi meille.
Onko sinulla meille jutun aiheeseen liittyvä uutisvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella alla olevalla lomakkeella.
Korjattu 7.11.2025 klo 9:08: Jutussa puhuttiin aiemmin virheellisesti Potilasvahinkokeskuksesta. Korjattu oikea muoto Potilasvakuutuskeskus.
Lisätty: 7.11.2025 kello 14:16 Terveystalon johtavan ylilääkärin audio.