– Eivät Keski-Suomi, Lappi ja Itä-Uusimaa tule olemaan viimeisiä arviointimenettelyyn joutuneita hyvinvointialueita, sanoo Pohjois-Savon hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen.
Korhonen on tällä hetkellä myös puheenjohtajana Suomen hyvinvointialuejohtajien H23-verkostossa, joka pyrkii vaikuttamaan hyvinvointialueiden ohjaukseen, rahoitukseen ja niitä koskevaan lainsäädäntöön.
– Itse asiassa kaikki alueet, lukuun ottamatta Helsinkiä, täyttävät sinänsä jo arviointimenettelyyn joutumisen kriteerit alijäämiensä kanssa, Korhonen sanoo.
Lain mukaan hyvinvointialueiden täytyy kattaa kertyneet alijäämät ensi vuoden loppuun mennessä. Vielä tästä ei ole päätetty, mutta tänä vuonna nollatulokseen pääseville esitetään lisäaikaa alijäämän kattamiseen.
Marko Korhonen arvioi, että enemmistö hyvinvointialueista ei tässä onnistu alijäämien kattamisessa määräajassa.
”Se on nollasummapeliä”
Hyvinvointialueiden rahoitusmallissa on Marko Korhosen mukaan paljon korjattavaa ja asiasta käydään jatkuvasti taustakeskustelua valtiovarainministeriön kanssa.
– Rahoitusjärjestelmä on siinä mielessä ongelmallinen, että se on nollasummapeliä. Jos joku saa lisää, niin se otetaan toisilta pois.
Todellisuus, jossa hyvinvointialueet taaplaavat ensimmäisiä vuosiaan osuu tilanteeseen, jossa valtakunnassa on velkajarru ja puolustusmenot kasvavat.
– Se koskettaa väistämättä hyvinvointialueita, jotka vievät noin kolmanneksen valtion budjetista, Korhonen sanoo.
Näin hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen kertoi sote-palveluiden väistämättömistä muutoksista vuonna 2024 :