Mitä tulee mieleen sanasta Amazonia?
Sademetsä, hiilinielu, maailman keuhkot. Näin ilmastokokouksen isäntämaa Brasilia voi toivoa.
Uutisia seuraavalle saattaa silti tulla mieleen hakkuut, metsäpalot ja ilmastonmuutos.
Valtava Amazonin alue saa nyt huomiota, kun maailman maiden edustajat lentävät ilmastokokoukseen sademetsän laidalle Belémiin.
Brasilian presidentin Luiz Inácio Lula da Silvan tärkein panos kokoukseen on uusi trooppisten metsien suojelurahasto, jota kehutaan laajasti maailmalla.
Tämä juttu kertoo, miksi niin moni tukee hanketta – ja miksi suomalainen asiantuntija pitää sitä huonona ratkaisuna.
Lula ajaa uutta suojelukeinoa
Kolme vuotta sitten Luiz Inácio Lula da Silva paistatteli Egyptin ilmastokokouksen supertähtenä. Lula-nimellä tunnettu vasemmistopoliitikko oli juuri voittanut vaalit.
Brasilia tekee paluun, hän lupasi. Se tarkoitti, että Brasilia alkaisi suitsia Amazonin metsien häviämistä, joka oli kiihtynyt edellisen presidentin Jair Bolsonaron aikana. Bolsonaron hallitus muun muassa vähätteli ilmastonmuutosta.
Amazonin alueelta onkin saatu hyviä uutisia.
Lulan kauden alussa metsäkato hidastui selvästi. Viime viikolla Brasilian hallitus löi pöytään uusimmat luvut, joiden mukaan Amazonin alueen metsää on hävinnyt elokuun 2024 ja heinäkuun 2025 välillä vähemmän kuin kertaakaan 11 vuoteen.
Tällä viikolla Brasilia lanseerasi virallisesti suojelurahaston nimeltä Tropical Forest Forever Facility (TFFF).
Rahaston tavoite on luoda kannustimia trooppisten metsien suojeluun. Maat saisivat mallissa maksun jokaista säilytettyä metsähehtaaria kohti. Tällä hetkellä metsillä ei ole monin paikoin arvoa muuhun maankäyttöön verrattuna, ja siksi metsää on usein kannattavampaa raivata pois.
Aloite on saanut hehkutusta, sillä suojelulla on kiire. Viime vuonna maailman trooppisilta alueilta hävisi lähes seitsemän miljoonaa hehtaaria luonnontilaista sademetsää. Syynä olivat pääosin metsäpalot.
Ilmastonmuutos vauhdittaa palojen leviämistä. Se aiheuttaa osaltaan sademetsien kuivumista.
Paloja sytyttävät usein ihmiset, jotka haluavat saada metsät muuhun käyttöön.
Brasiliassa he käyttävät hyväkseen valvonnan heikkoutta.
Liikuta pystyviivaa alla ja katso, miten sademetsää hävisi Amazonin alueella Brasiliassa vuosien 1985 ja 2024 välillä:
Professori: Ei tieteellistä pohjaa
Enemmistö maailman maista on sitoutunut pysäyttämään metsien häviämisen vuoteen 2030 mennessä, mutta raha on tiukassa.
Trooppisen metsäkadon pysäyttäminen vaatisi YK:n ympäristöohjelman mukaan noin 60 miljardia euroa lisää vuodessa.
Brasilia markkinoi uutta rahastoa työkaluna, jolla vajetta voi paikata.
Rahastolla ei ole tieteellistä pohjaa, sanoo Helsingin yliopiston globaalin kehitystutkimuksen professori Markus Kröger Ylelle.
Kröger on perehtynyt erityisesti Brasilian metsäpolitiikkaan ja Amazonin alueen metsäkatoon.
– Jos se [rahasto] menee läpi, seuraavat vuodet käytetään sen korjailuun. Mutta sitä ei voi edes korjata kunnolla, koska se on perustavanlaatuisesti heikko, Kröger sanoo.
”Suomalaisen silmään ei näytä metsältä ollenkaan”
Tavoitteena on koota noin 109 miljardin euron rahasto, joka sijoittaisi kehittyville markkinoille. Osa tuotoista jaettaisiin maille, jotka ovat onnistuneet säilyttämään sademetsää.
Krögerin mukaan yksi mallin ongelmista on metsän määritelmä.
Kriteereissä vaaditaan 20–30 prosentin latvuspeittävyyttä. Se tarkoittaa puiden latvusten peittämää osuutta jonkin alueen pinta-alasta.
Krögerin mukaan tämä on aivan liian vähän.
– Se voi sisältää alueita, jotka ovat jo aika pitkälti hävitettyjä eivätkä suomalaisen silmään näytä metsältä ollenkaan, Kröger sanoo.
Esimerkiksi osassa Amazonin alueesta on sataprosenttinen latvuspeittävyys, hän sanoo.
– Sieltä saisi siis hakata vielä 70 prosenttia, ja silti saisi tuotot itselleen.
Myös ympäristöjärjestöt WWF ja Greenpeace ovat pitäneet latvuspeittävyyden vaatimusta liian pienenä.
Krögerin mukaan toinen ongelma on, että rahastosta ohjautuisi sijoituksia sademetsää tuhoaville toimialoille. Monissa kehittyvissä maissa taloutta hallitsevat metsien häviämistä aiheuttavat alat, Brasiliassa yhtenä niistä suurmaatalous.
Rahaston suunnitelmiin on kirjattu, että se pidättäytyy sijoituksista hiileen, turpeeseen, öljyyn ja kaasuun ja muihin toimintoihin, jotka aiheuttavat metsäkatoa ja päästöjä.
Krögerin mielestä tämä ei ole riittävää. Myös esimerkiksi ympäristöjärjestö Greenpeace on pitänyt listaa puutteellisena.
”Mitään vastaavaa ei ole ollut”
Brasilian rahaston tukijoiksi ovat ilmoittautuneet muun muassa Saksa, Ranska, Norja, Britannia, Arabiemiraatit ja iso joukko trooppisten metsien maita eri mantereilta. Belémissä on tullut jo konkreettisia rahoituslupauksia.
Rahastoa tukee myös nousevien talouksien BRICS-ryhmä, johon Brasiliakin kuuluu.
Se, että BRICS-maista ainakin Brasilia on itse myös rahoittamassa mekanismia, on iso muutos, sanoo ympäristöjärjestö WWF. Brasilia siirtyy näin avunsaajien leiristä maksajien leiriin.
Monille rahaston tukijoille tärkeää vaikuttaa olevan, että yritetään edes jotakin.
Ympäristöjärjestöjen mukaan rahasto on tärkeä avaus ja askel oikeaan suuntaan, koska metsien suojelun rahoitus on heikkoa.
– Tavoitteena on kestävä ja pitkäaikainen rahoitusinstrumentti. Mitään vastaavaa ei ole toistaiseksi ollut, sanoo WWF Suomen metsäasiantuntija Maija Kaukonen.
Kaukosen mukaan rahastossa hyvää on myös muun muassa se, että vähintään 20 prosenttia maiden saamista varoista pitää käyttää aloitteisiin, jotka hyödyttävät suoraan alkuperäiskansoja ja perinteisiä yhteisöjä.
Jäljellä olevista trooppisista metsistä merkittävä osa sijaitsee näiden yhteisöjen hallinnoimilla alueilla.
Brasiliassa hakkuut lisääntyvät latvuston alla
Brasilian presidentin näytöt maan omien metsien suhteen ovat ristiriitaiset.
Edeltäjäänsä verrattuna Lula on edistänyt Amazonian suojelua. Lainvalvonta on kohentunut, ja joitakin uusia suojelualueita on perustettu. Avohakkuut ovat vähentyneet.
Samaan aikaan latvuston alla kehitys on lähtenyt huonoon suuntaan.
Niin sanotut poimintahakkuut ovat lisääntyneet valtavasti, sanoo professori Markus Kröger.
Satelliittikuvassa voi näkyä metsäpeitettä, mutta sen alta on viety arvokkaimmat puut.
Krögerin mukaan valtaosa näistä hakkuista on laittomia. Niiden jatkumisen mahdollistaa edelleen puutteellinen valvonta ja korruptio.
Metsän selviytymiskyky heikentyy hakkuiden takia, Kröger sanoo.
– Esimerkiksi tulipaloja syttyy helpommin. Tällaiset hakkuut ovat paljon haitallisempia kuin on arvioitu, Kröger sanoo.
Lula haluaa myös teollistaa Amazonin aluetta ja uskoo sen sopivan yhteen suojelutavoitteiden kanssa. Hallitus muun muassa rakentaa ja kunnostaa valtateitä. Sademetsää tuhotaan ja maata kaapataan laittomasti tyypillisesti teiden varsilla.
Lulan työväenpuolue ei olekaan mikään ympäristöpuolue, vaan sille ykkösasia on teollistuminen ja kaupunkien työväen aseman kohentaminen, Kröger sanoo.
Parhaillaan Lulan hallitus ajaa öljynporausta rannikolla, muun muassa Amazonjoen suiston edustalla. Brasilia on yksi maailman suurimmista öljyntuottajista.
Belémin ilmastokokouksessa Brasilia saattaakin käyttää metsien saamaa huomiota hyväkseen viemään huomiota öljynporauksesta, Markus Kröger sanoo.
Kuuntele Maailmanpolitiikan arkipäivää -podcast, joka kertoo ilmastokokouksen tavoitteista:
Alkuvideon kuvaus: Mika Mäkeläinen / Yle.