Rauman satamassa ruoppauksen yhteydessä löytynyt lentopommi on suhteellisen harvinainen kohde pommin raivaajillekin.
Pienempien sotilasräjähteiden raivaamista esimerkiksi vanhoista rakennuksista ja maastosta tulee puolustusvoimille tehtäväksi säännöllisesti.
– Lentopommin tyyppisiä raivaamistehtäviä tulee harvemmin, toteaa Rannikkolaivaston esikuntapäällikkö, komentaja Toni Joutsia.
Sotien aikainen 250 kiloa painanut lentopommi nostettiin Raumalla merestä lokakuun lopussa. Joutsia totea tehtävän olleen kohteen harvinaisuudesta huolimatta raivaustehtävänä tavanomainen.
– Ruoppaaja nosti lentopommin proomuun. Kun se oli proomussa todettu siirtokelpoiseksi, se siirrettiin puolustusvoimien ohjauksessa merelle hävitettäväksi.
Merivoimat hoiti lentopommin loppuhävityksen yhdessä maavoimien kanssa.
Puolustusvoimat raivaa räjähteet
Sotilasräjähteiden raivaaminen kuuluu Suomessa puolustusvoimien lakisääteisiin tehtäviin. Puolustusvoimilla on valmius ja koulutettu henkilöstö hoitamaan raivaamistehtäviä.
Vaikka raivausten kohteet ovatkin usein iäkkäitä, vanhat sotilasräjähteet ovat pääsääntöisesti toimintakunnossa. Näissä tapauksissa räjähteen ikä ei vaikuta räjähdysaineen toimivuuteen.
– Raivaamissuunnitelma tehdään aina suureen riskiin varautuen, Joutsia kertoo.
Talvisodan aikana Neuvostoliitto pudotti Raumalle yli 3 000 pommia. Pahaksi perjantaiksi Raumalla kutsuttu päivä, 2.2.1940, oli pommituksista kohtalokkain. Päivän aikana hälytyksiä tuli viisi, ja pommit hävittivät tuolloin muun muassa sataman varastoja.