Duohtavuohta ja soabadankommišuvnna bargu lahkona loahpa, go loahpparaporta geigejuvvo stáhtaministtar Petteri Orpoi juovlamánu 4. beaivve.
Amas bargu ii sihkkarit báze dasa, Turku universitehtas álgá stuorra dutkanprošeakta MARCEN, mas sápmelaččaid duohtavuohta ja soabadankommišuvnnaid bargu lea hui guovddážis.
Eurohpa dutkanráđi ruhtadan dutkanprošeakta álgá boahtte jagi bealde, muitala Lemet Näkkäläjärvi, guhte lea juridihkalaš dieđagottis spesiáladutkin dán Turku universiteahta dutkanprošeavttas.
– Go duohtavuohta- ja soabadankommišuvdna luohpada dan iežas raportta ja oaidnit dasto makkár vuostáiváldin das lea. Loahpparaporta buktá dutkanfáttáid, muitala Näkkäläjärvi.
Buktá jotkkolašvuođa kommišuvnna bargui
Dutkanprošeakta lea dehálaš ja áigeguovdil justa dál, dadjá Näkkäläjärvi.
– Lea sihkkarvuohta ahte dat ii báze dušše dan raportii. Lea goit okta universitehta mii lea váldán badjelasas dutkat duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna nie viidát Suomas, Ruoŧas ja Norggas, čilge Näkkäläjärvi dutkamuša mearkkašumi.
Dutkamuš buktá maid jotkkolašvuođa duohtavuohta- ja soabadankommišuvnnaid bohtosiidda.
– Dathan bohtet evttohit doaimmaid dohko. Lea speanta oaidnit makkár doaimmaid dat ovddidit stáhtaministarii, jurddašallá Näkkäläjärvi.
Dutket viidát earáge go duohtavuohta- ja soabadankommišuvnnaid
MARCEN ii dutkka bere duohtavuohta- ja soabadankommišuvnnaid muhto maiddái viidábut sápmelaččaid rivttiid ovdáneami ja ovdamearkka dihte dan, mo riekteproseassat váikkuhit ásaiduhttiriikka vugiide čáhkadit dahje lihccut sápmelaččaid riekteortnegis.
Näkkäläjärvi máinnaša ásaiduhttinkolonialismma. Hui buorre ovdamearka lea Ovnnešduoddara guovlu, mii gullá Bállas-Ylläs álbmotmeahccái, muitala Näkkäläjärvi.
– 18 soga leat dan guovllu guođohan. Stáhta kolonialisma lea vuodján sápmelaččaid eret doppe. Jus ii livčče, nu Eanodaga guovlu livčče mihá stuorit sápmelaččaid dáfus, čilge Näkkäläjärvi ovdamearkka bokte ásaiduhttinkolonialismma.
