Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen esittää erityisen kuntajakoselvityksen käynnistämistä. Lähtökohtana on, että kuntaliitos yhdistäisi Kemin, Keminmaan ja Simon.
Kaupunginjohtajan esitys tulee kaupunginhallituksen käsittelyyn maanantaina ja valtuustoon 10. marraskuuta.
Ruotsalainen perustelee valtiovarainministeriölle tehtävää esitystä kuntajakoselvityksen aloittamisesta kaupungin erityisen vaikealla taloudellisella asemalla. Ruotsalaisen mukaan suurin yksittäinen tekijä talousongelmissa ovat negatiiviset valtionosuudet.
– Ensi vuoden talousarviossa negatiivisen valtionosuuden vaikutus käyttötalouteen on 2,7 miljoonaa euroa miinusta, kertoo kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen.
Valtionosuuksien painuminen maksun puolelle juontaa juurensa sote-uudistukseen.
– Se johtuu siitä, että me olemme aikanaan hoitaneet sosiaali ja terveydenhuollon palvelut mahdollisimman hyvin ja laadukkaasti. Järjestelmä tuottaa monien erilaisten ja monimutkaisten vaiheiden jälkeen sen lopputuleman, että nyt me maksamme valtiolle siitä, että järjestämme valtion velvoittamisa palveluja, Ruotsalainen sanoo.
Ruotsalaisen mukaan Kemi ei pysty oikaisemaan talouttamaan yksin, koska talous pysyisi miinuksella vaikka kaikki vapaaehtoiset palvelut lopetettaisiin.
Ruotsalaisen mielestä joka tapauksessa edessä oleva kuntaliitos olisi järkevää tehdä nyt, kun Kemillä on vielä energiayhtiön myynnistä kertynyttä ylijäämää ja velan määrä hallussa.
– Joka tapauksessa muutaman vuoden päästä, kun ylijäämät on syöty ja lainaakin on kertynyt, edessä on ihan kuntalain perusteella kriisikuntamenettely. Asian selvittely menee siinä vaiheessa samaan osoitteeseen ja siinä vaiheessa se on merkittävästi vaikeampaa.
Säästöt on jo tehty
Kemin talousvaikeuksilla on pitkä historia. Kaupunki kuitenki uudisti hallintonsa jo vuonna 2021 ja päätti vuonna 2022 käynnistää sopeutusohjelman.
– Kemi on jo kuntien kärkineljänneksessä palvelujen tuotantokustannuksissa, Ruotsalainen sanoo.
Sopeutukset eivät kuitenkaan riittäneet kompensoimaan sote-uudistuksen rahoitusjärjestelmän vaikutusta. Järjestelmän vuoksi sosiaali- ja terveyspalveluihin panostaneet kunnat eivät saa valtiolta täyttä rahoitusta valtion määräämiin palveluihin.
Viime vuonna Kemi joutui maksamaan valtiolle 2,6 miljoonaa euroa peruspalveluista, jotka valtio on kunnalle määrännyt ja luvannut rahoittaa.
Negatiivisen valtionosuuden vuoksi Kemi on tänä vuonna hakenut 4,3 miljoonan euron korotusta harkinnanvaraiseen valtionosuuteen. Viime vuonna Kemi haki kolmea miljoonaa euroa, mutta valtioneuvosto ei myöntänyt korotusta.
Yksi Kemiä kaihertava asia on ollut se, että Kemille aiheutuu kustannuksia Outokummun kaivoksesta, mutta kaivostulot saa Keminmaan kunta. Kemille syntyy haittoja erityisesti jatkuvasta kaivosrekkaliikenteestä, joka käyttää Kemin tieverkkoa.
Esimerkiksi useiden miljoonien eurojen siltaremontti uhkaa kaatua Kemin maksettavaksi, ja samaan aikaan Keminmaa tienaa kaivosverolla tänä vuonna yli kaksi miljoonaa euroa. Kemin eli Elijärven kaivos on lähellä Kemin kuntarajaa, mutta kuitenkin Keminmaan puolella.
Keminmaan kunnanjohtaja Hannele Matinlassi toteaa, että kaikilla kunnilla on omia teitä ja mahdollisesti myös siltoja, ja kunnat pitävät huolta niistä. Hänen mielestään Kemin teiden ja sillan korjaustarvetta ei voi laittaa kaivoksen eikä Keminmaan kunnan syyksi.
– Kaivokselle menevät rekat ajavat tyhjillä kuormilla sillan yli, ja sillalla kulkee kyllä muutakin liikennettä, hän kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa.
Kemissä on tehty valtuustoaloite kaivoksen siirtämisestä Keminmaasta Kemiin.
Ajatus ei innosta naapureita
Naapurikuntien johtajat suhtautuvat Kemin kaupunginjohtajan esitykseen varautuneesti.
Keminmaan kunnanjohtaja Hannele Matinlassi sanoo, että Keminmaassa ei ole ajateltu kuntaliitosta eikä sille ole tarvetta.
– Kemin kaupunginjohtajan esitys on uusi, eikä siitä ole myöskään kuntien kesken vielä keskusteltu.
Matinlassi myös kummastelee esityksen ajankohtaa. Valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa, ja muutokset voivat tulla voimaan jo runsaan vuoden kuluttua, ja siksi Keminmaan kunnanjohtaja pitää kuntaliitosesityksen ajoitusta erikoisena.
Ruotsalainen mukaan uudistus ei tule muuttamaan tilannetta merkittävästi, koska valtionosuuksiin käytettävää rahoitusta ei olla lisäämässä, vaan pikemmin päinvastoin.
Matinlassi huomauttaa lisäksi, että Ruotsalaisen esityksestä ei ole vielä edes Kemin kaupunginhallituksen eikä -valtuuston päätöstä.
Simon kunnanjohtaja Vivi Marttila myöntää, ettei ole kovin innoissaan kaupunginjohtajan ajatuksesta. Hän kuitenkin suhtautuu avoimesti liitosselvityksen tekemiseen.
Marttila ei suoralta kädeltä näe, mitä hyötyä kuntaliitoksesta Simolle voisi olla. Hänen mukaansa Simon kunnan tilanne ja näkymät ovat kohtuulliset, vaikka pienellä kunnalla pulmiakin on.
Marttila myös harmittelee, että tarjolla ei nyt ole porkkanarahoja kuntaliitokseen.
Muokattu 31.10.2025 kello 19.49: Juttuun on lisätty Keminmaan kunnajohtajan kommentit kaivoksen siirtämisestä.