Ladataan ensin mielipiteet piippuun, sitten poistetaan varmistin. Perussuomalaisen ryhmän joensuulaisen kaupunginvaltuutetun Asseri Kinnusen (sit.) piipussa oli Ylen viime kuntavaalikoneessa hänen puolueelleen tyypilliset panokset: kouluissa pitää tarjota enemmän liharuokaa ja laulaa Suvivirttä, ilmastohömpötys on lopetettava ja pakolaisille näytettävä ovea.
Mutta Kinnunen ei ole kuka tahansa paikallispoliitikko. Hän on tehnyt nopeaa nousua politiikassa. Kinnunen on entinen PS-Nuorten puheenjohtaja, ja kaupunginvaltuustossa menossa on jo kolmas kausi. Heinäkuun lopussa hän aloitti sisäministeri Mari Rantasen (ps.) erityisavustajana, ministerin oikeana kätenä.
Sisäministeriön vastuulla on Suomen sisäinen turvallisuus. Siitä Asseri Kinnusella on paljon sanottavaa. Eikä kielikuva aseen lataamisesta ole hänen kohdallaan kaukaa haettu.
Kinnunen on virkavapaalla Puolustusvoimista. Perussuomalaisesta puolueesta hän erosi mentyään töihin Puolustusvoimiin. Tässä jutussa Kinnusesta puhutaan kuitenkin perussuomalaisena, sillä perussuomalainen hän kokee itse vahvasti olevansa.
Perussuomalaiset omistavat keskustelun maahanmuutosta
Jos ei tietäisi, koulutustaustan saattaisi arvata kampauksesta. Asseri Kinnusen tukka on aina niin sotilaallisen siistissä järjestyksessä, että on pakko kysyä, kuinka usein hän käy parturissa.
– Parin viikon välein. Kampa on tärkeä väline pitää mukana, Kinnunen sanoo.
Ja kyllä, kahvilan pöydässä istuu viime vuonna valmistunut luutnantti kadettikoulun jääkäri- ja panssaritorjuntalinjalta.
Ennen haastattelua päätin tämän jutun toimittajana, että nyt ei puhuttaisi pelkästään perussuomalaisten ykkösteemasta maahanmuutosta. Keskusteluun sisäisestä turvallisuudesta on mahduttava muutakin.
Päätös oli vaikea pitää. Kun Kinnuselta kysyy melkein mistä tahansa asiasta, kiertyy hänen vastauksensa jotakin reittiä maahanmuuttoon.
Otetaan siis löysät pois ja tiivistetään Kinnusen mielipiteet aiheesta heti alkuun: hänen mukaansa maahanmuuttajat aiheuttavat merkittävän osan Suomen sisäisen turvallisuuden ongelmista. He eivät vie pelkästään töitä tai sosiaaliturvaa vaan myös opiskelupaikat suomalaisilta. Katurikollisuus ja jengiytyminen ovat pitkälti maahanmuuttajien syytä.
– Maahanmuuttajien rikollisuus ja katujengit näkyvät yhä enemmän myös muualla kuin suurissa kaupungeissa, Kinnunen sanoo.
Väite tuntuu kaukaiselta uneliaana arki-iltapäivänä Joensuun keskustassa. On totta, että valtaosa jengeihin kuuluvista on ulkomaalaistaustaisia. Poliisin mukaan katujengeihin kuuluu Suomessa kuitenkin yhteensä noin 180 henkilöä, jengityyppistä toimintaa on tunnistettu lähinnä pääkaupunkiseudulla ja Turussa.
Idoli löytyi teini-ikäisenä
Kinnunen on joka tapauksessa huolissaan nuorista miehistä. Tai on syytä tarkentaa: Kinnunen on huolissaan suomalaisista nuorista miehistä.
Hänen mukaansa hälyttävän moni alle kolmekymppinen mies elää syrjäytymisuhan alla. Marginaaliin uhkaa jäädä porukka, joka ei pääse kiinni opiskeluun tai töihin eikä toiveistaan huolimatta löydä kumppania tai perusta perhettä.
– Se on henkilökohtainen tragedia ja iso haaste koko yhteiskunnalle.
Vaikka Kinnusella on valmis mielipide moneen asiaan, nuorten miesten ongelmien syytä ei hänkään osaa määritellä. Ainakin siihen vaikuttaa yhteisöllisyyden puute, hän arvioi.
Puolison puutteeseen yksi syy saattaa piillä arvoissa. Vielä 20 vuotta sitten nuorten naisten ja miesten arvot eivät eronneet toisistaan sukupuolen perusteella. Vajaat kymmenen vuotta sitten tapahtui jotakin. Sen jälkeen sukupuolten välille on alkanut revetä railo, kertoo tutkimus.
Läntisessä maailmassa nuoret naiset ja miehet ajattelevat eri tavoin esimerkiksi seksuaalisuuteen, sukupuoleen, maahanmuuttoon tai ilmastonmuutokseen liittyvistä kysymyksistä.
Kärjistäen: naiset ovat aiempaa liberaalimpia, miehet konservatiivisempia.
Asseri Kinnunen sopii tähän kuvaukseen. Maailmankuva alkoi rakentua teini-ikäisenä, kun Kinnunen kiinnostui yhteiskunnasta ja löysi idolin: Jussi Halla-ahon (ps.) ”analyyttisyys ja jäsennelty puhetapa” tekivät häneen vaikutuksen.
Lenkillä käyminen on maanpuolustusta
Jos Kinnunen saisi päättää, hän komentaisi nuoret miehet lenkille ja löisi käteen pyssyn. Yksi hänen poliittisista ehdotuksistaan on herättää henkiin suojeluskunnat.
Suojeluskunnat olivat vapaaehtoisia maanpuolustusjärjestöjä, jotka toimivat Suomessa vuosina 1917–1944. Vuoden 1918 sisällissodassa valkoisten armeija perustettiin suojeluskuntien pohjalle.
Kinnusen mielestä suojeluskunnat tarjoaisivat tervehenkistä ja yhteisöllistä toimintaa. Niissä harjoitettaisiin ampumataitoja ja urheiltaisiin porukassa.
– Lenkillä käyminen on maanpuolustusteko, Kinnunen sanoo.
Ampumaradalla Kinnunen lataa ysimillisen pistoolin ja karbiinikiväärin tottuneesti. Muutama hartioiden pyöräytys ja rauhallinen tähtäys. Ennen laukauksia hän huikkaa ”huomio!” varoittaakseen paikalla olijoita. Kinnunen ei omista omaa asetta, mutta pyrkii pitämään säännöllisesti ampumataitojaan yllä.
Asseri Kinnunen ei ole ainoa aseita käyttämään tottunut pohjoiskarjalainen poliitikko.
Kansanedustaja Timo Vornanen (tv.) sai lähtöpassit perussuomalaisista sen jälkeen, kun hän oli ampunut päihtyneenä käsiaseella Helsingin keskustassa aamuyöllä huhtikuussa 2024.
Perussuomalaiset tuskin ottavat Vornasta ehdokkaaksi enää seuraavissa eduskuntavaaleissa. Se voi avata Kinnuselle uuden oven.
Jos Vornasen viime eduskuntavaaleissa saamat 6 474 ääntä tulevat jakoon Savo-Karjalan vaalipiirissä, Kinnunen on varmasti vahvoilla. Kinnunen ei ole vielä kertaakaan ollut ehdokkaana eduskuntavaaleissa, mutta kaksissa edellisissä kuntavaaleissa hän on ollut suosituin perussuomalaisten ehdokas Joensuussa. Ehdokkuuteen eduskuntavaaleissa hän ei vielä ota kantaa.
– Toivon, että tulevaisuudessakin voin tehdä töitä Suomen turvallisuuden eteen.
Perussuomalaisilla on erityisen vahva kannatus monen kaupungin ympäryskunnissa ja pitäjissä. Ne ovat paikkoja, jotka eivät ole selvästi kaupunkia, mutta eivät myöskään syvintä maaseutua. Sellainen paikka on myös Asseri Kinnusen kotiseutu, Joensuun maalaispitäjä Pyhäselkä.
Asseri Kinnunen halusi tulla kuvatuksi Pyhäselän kirkon ja sankarihautausmaan luona.
Pyhäselän keskustan kupeessa on vankila, jossa Kinnunen on työskennellyt vartijana.
Kinnunen uskoo kovempiin rangaistuksiin. Monien vankien kohdalla kuntoutus on hänen mielestään turhaa.
Yhdeksännen luokan päättäjäisissä moni poika lähtee Pyhäselän koulun pihalta traktorilla. Kinnunen kävi teininä koulussa lähinnä polkupyörällä, mutta kokee vahvasti, että omat juuret ovat maaseudulla.
Hänen mielestään on selvää, mikä kaupunkien reunamien ihmisille on tärkeää.
– Kyllä tavalliset ihmiset miettivät autoilun kustannuksia ja bensan hintaa, Kinnunen sanoo.
Kinnusen puheissa vilahtaa usein sana ”tavallinen”. Hän itse on kotoisin ”tavallisesta suomalaisesta perheestä” ja arvostaa ”tavallista suomalaista elämäntapaa”. Kysymälläkin jää vähän epäselväksi, mitä se ”tavallinen” Kinnuselle tarkoittaa.
– Se on mahdollisuutta tehdä töitä ja perustaa perhe turvallisessa ympäristössä.
Etnonationalismi nuorisojärjestössä on kielletty puheenaihe
Peruskoulun jälkeen Kinnunen itse halusi Pyhäselästä isompiin ympyröihin. Hän valitsi lukion Joensuun keskustassa laajan kurssivalikoiman vuoksi.
Omien sanojensa mukaan Kinnunen haastoi lukiossa opettajia, jotka hänen mielestään ”tuputtivat EU-myönteisyyttä, monikulttuurisuutta ja ilmastoasiaa”.
Halla-ahon innoittamana hän liittyi perussuomalaisten nuorisojärjestöön ja valittiin Joensuun valtuustoon jo 18-vuotiaana.
Kinnunen nousi perussuomalaisten nuorisojärjestön puheenjohtajaksi syksyllä 2018. Tuolloin järjestön hallitukseen valittiin useita etnonationalisteja. Kinnunen linjasi haastatteluissa etnonationalismille ominaiseen tapaan, että suomalaisuus määritellään syntyperän ja sukujuurien mukaan, pelkkä kansalaisuus ei siihen riitä.
Osa nuorisojärjestön jäsenistä postasi PS-nuorten suljettuun Facebook-ryhmään fasistisia ja kansallissosialistisia näkemyksiä. Yhdistys ajautui riitaan emopuolueen kanssa, ja opetus- ja kulttuuriministeriö lopetti järjestön tukemisen rasististen kannanottojen vuoksi.
– En halua palata enää tähän keskusteluun millään tavalla, Kinnunen sanoo ja torppaa kaikki jatkokysymykset aiheesta.
Sotilasmaailmassa viehättää jaarittelun puute
”Kerrankin kurssi, joka ei vaikuta olevan pilattu feminismillä. Kyseessä Venäjän turvallisuus- ja sotilaspolitiikkaa käsittelevä kurssi. Kuitenkin termistössä vilisee hieman trendikkäitä muotisanoja, kuten toiseuttaminen, turvallistaminen ja *rumpujen pärinää* ilmastonmuutos.”
Näin Kinnunen kirjoitti Facebookissa muutamia vuosia sitten. Helsingin yliopistossa Kinnusen maailmankuva törmäsi nyky-yliopiston todellisuuteen.
Omaa paikkaa valtiotieteen opiskelijana ei oikein löytynyt.
”Islamilaiseen terrorismiin ja vierastaistelijoihin liittyen oli muutama laadukas luento, mutta sitten jatkui musliminaisten voimaannuttaminen ja burkhan käytön valkopesu. Populismia ja nationalismia tietysti kauhistellaan läpi kurssin.”
– Valtiotieteen opintojen jatkaminen ei ole Top 100 -listalla, Kinnunen sanoo nyt.
Sotahistoriaa harrastava Kinnunen hakeutui kadettikouluun. Siellä asiat eivät olleet turhan monimutkaisia. Varusmiesten kouluttajana hän löysi itsestään motivaatiopuhujan, joka nostattaa maanpuolustushenkeä.
– Ehkä sain jonkun ajattelemaan, miten koulutukseen kannattaa suhtautua. Oli palkitsevaa nähdä varusmiesten kehityskaari.
Sotilasmaailmassa häntä viehättävät selkeys, yksinkertaisuus ja jaarittelun puute. Ei ole epäselvää, kuka johtaa ketä, eikä asioita pilata tyhjänpäiväisillä selvityksillä ja jahkaamisella.
Kuulostaa aika erilaiselta kuin kompromissien hakeminen politiikassa.
– En turhaudu, kun puhutaan asioista. Mutta politiikassa jotkut rakastavat turhan paljon omaa ääntään.
Perussuomalainen perhe kasvaa marraskuussa
Nuoresta iästään huolimatta Kinnunen on politiikassa jo konkari. On pakko kysyä, keitä poliitikkoja hän itse arvostaa muissa puolueissa.
Kinnunen on pitkään hiljaa.
– No, arvostan ihmisiä, joille maanpuolustus on tärkeää, hän sanoo viimein.
Lähimpään piiriin ei kuulu ihmisiä perussuomalaisen kuplan ulkopuolelta. Kinnunen kihlautui kesällä kansanedustaja Wille Rydmanin (ps.) avustajan Tuulia Alangon kanssa. Perheeseen odotetaan vauvaa syntyväksi marraskuussa.
Kinnunen haluaisi, että oma lapsi kasvaisi Suomessa, jossa olisi turvallista elää omannäköistä elämää.
Mutta mistä muusta turvallisuus tulee kuin armeijasta tai poliisista? Mitä pitäisi tehdä sosiaalipolitiikalle tai pitäisikö eriarvoistumiseen puuttua?
– Minusta turvallisuus vaatii ennen kaikkea kovia keinoja, Kinnunen sanoo.
Juttua muokattu 25.10.2025 kello 14.35. Vaihdettu sana upseeri kadettikoulusta valmistuneeksi luutnantiksi. Lisätty jutun alkupuolelle täsmennystä puolueen jäsenyydestä sekä siitä, mikä on Kinnusen suhde Puolustusvoimiin tällä hetkellä.