ReslinEastin suunnitelmassa Itärajalle voisi tulla esimerkiksi bunkkereita, teitä ja suojatiloja kahdeksan Venäjän-vastaisen rajanylityspaikan ympäristöön Kymenlaaksosta Lappiin saakka.
Yle kertoi kuukausi sitten, että Itä-Suomen kunta- ja energiavaikuttajat ajavat itärajalle ResilEast-suunnitelmaa. Siinä muun muassa selvitetään, voisiko tuulivoimaloita käyttää hyväksi EU:n suunnittelemassa itärajan droonimuurissa.
Perustana tuulivoima
Tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen LUT-yliopistosta on mukana maanpuolustuksellisessa energiaohjelma ResilEastissä. Hän uskoo, että nimenomaan tuulivoiman rakentaminen mahdollistaisi kaiken muun suojarakentamisen. Kalliomursketta ja suojabunkkereita saataisiin aikaan samalla, kun rakennetaan teitä ja perustuksia.
– Ukrainassa hajautettu energiantuotanto eli aurinko- ja tuulivoima ovat tulossa siksi, että ne ovat paljon kalliimpia tuhota kuin keskitetyt ratkaisut, Laaksonen sanoo.
Hankkeen toteutuminen vaatisi mukaan Suomen kaupungit, kunnat, yritykset ja Puolustusvoimat, joita tutkimus ja yliopistot tukisivat osaltaan.
Uusi teknologia Itärajalla voisi olla käytössä nopeimmillaan 5–7 vuodessa. Jos hanke käynnistyisi, se voisi työllistää ainakin 10 000 ihmistä. Rahaa hankkeen toteuttaminen vaatisi runsaasti; vähimmilläänkin miljoonia, jopa satoja miljoonia euroja.
– Tämä tehtäisiin yksityisellä pääomalla, sijoituksin, Laaksonen painottaa.
Itärajalla positiivinen vastaanotto
Parikkalan kunnanjohtaja Mervi Pääkkö Etelä-Karjalasta ja Sallan kunnanjohtaja Erkki Parkkinen Itä-Lapista eivät näe, että kunnat joutuisivat hankkeen maksumieheksi.
– Energiahankkeita rahoittavat yksityiset toimijat, Parkkinen sanoo.
Hänen käsityksensä mukaan kunta saisi hankkeessa verotuloja ja voisi jatkossa osallistua esimerkiksi pienimuotoisempien väestönsuojien rakentamiseen.
– Tämä on itäisen Suomen elinvoimaa lisäävä asia. Samalla kun investoidaan sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseen, paranevat myös ihmisten liikkumisen mahdollisuudet, Parkkinen toteaa.
Pääkön mielestä ResilEast on nimenomaan energiantuotantoon suunniteltu ohjelma, mutta onnistuessaan se vahvistaisi myös maanpuolustusta ja kokonaisturvallisuutta huoltovarmuuden näkökulmasta.
– Ei ole kyse pelkästään suojabunkkereista, vaan laajemmasta palvelujen ja rakenteiden sekä energiantuotannon uudistuksesta, Pääkkö lisää.
Maanpuolustuskorkeakoulu ilmoitti Ylelle, ettei sillä ole asiantuntijaa kommentoimaan hanketta. Myöskään puolustusministeriö ei kommentoinut aihetta.
Tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen LUT-yliopistosta uskoo, että Itärajan kunnat voisivat hyötyä eri tavoin tuulivoiman rakentamisesta: