Maaliskuun alussa 2022 Suomeen saapui pappi Moskovasta. Kaksi viikkoa aiemmin Venäjä oli aloittanut hyökkäyssodan Ukrainassa.
Pappi on nimeltään Alexander Zanemonets. Hän kertoi osaavansa ukrainaa ja antoi joissain yhteyksissä ymmärtää olevansa itsekin ukrainalainen.
Suomen ortodoksinen kirkko palkkasi papin palvelemaan ukrainalaispakolaisia.
Myöhemmin kävi ilmi, että pappi ei ollutkaan sitä, miltä aluksi vaikutti: hänen ukrainan kielen taitonsa oli heikko ja siteensä Venäjään luultua tiiviimmät. Seurakunta päätti katkaista yhteistyön hänen kanssaan.
Tiedusteluviranomaiset ovat olleet huolissaan siitä, että Venäjä käyttää Euroopassa kirkkoa vaikuttamisen välineenä. Zanemonetsin toiminen Suomen ortodoksisessa kirkossa herättää useita kysymyksiä: kuka hän on, mistä hän ilmestyi Suomeen ja miksi hänen taustojaan ei tarkistettu?
Haastattelussa väitti tulleensa suoraan Israelista
Venäjän suurhyökkäyksen jälkeen myös ortodoksinen kirkko halusi auttaa Suomeen saapuneita ukrainalaisia. Auttamishalu oli suurta jo siksikin, että valtaosa ukrainalaisista on ortodokseja.
Niinpä Helsingin seurakunta palkkasi Alexander Zanemonetsin työskentelemään ukrainalaisten pakolaisten parissa.
Zanemonets itse kertoi Keskipohjanmaa-lehdessä, että hän saapui Suomeen suoraan Israelista – eikä siis Moskovasta.
– Astuessamme lentokoneeseen Israelissa maaliskuussa 2022 oli suomalaista hellettä vastaava ilma ja Helsingissä meidät vastaanotti pakkanen, Zanemonets kertoi lehdessä.
Kommentti ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Venäjällä syntynyt Zanemonets on tiettävästi elänyt Israelissa suuren osan aikuiselämästään, mutta hän muutti Moskovaan vuonna 2021. Hän on kertonut elämästään Moskovassa myös omilla Facebook-sivuillaan.
Papin työskentely Suomessa hämmensi
Kun Zanemonets aloitti työt Suomessa, kävi selväksi, ettei hän puhunut kunnolla ukrainaa.
– Hän antoi aluksi ymmärtää, että osaa ukrainaa, mutta se ei ollut niin hyvää kuin oletettiin, sanoo Haminan piispa Sergei, siviilinimeltään Yrjö Rajapolvi.
Yle on puhunut tätä juttua varten useiden ortodoksisen kirkon jäsenten, työntekijöiden sekä kirkon toimintaan osallistuneiden ukrainalaisten kanssa.
Osa heistä ei halua kommentoida kirkon asioita julkisesti nimellään vedoten asemaansa kirkon sisällä. Toiset taas ovat huolissaan siitä, että Zanemonets on Venäjän puolella.
Zanemonetsin työhön kuului ukrainalaisten tapaaminen eri puolilla Suomea. Myöhemmin hän työskenteli pakolaisten parissa myös Oulun hiippakunnassa.
Pohjois-Suomen seurakunnan kirkkoherra Marko Patronen kertoo, että Zanemonetsin heikko ukrainan kielen taito aiheutti hämmennystä sekä seurakuntalaisissa että pakolaisissa.
Myös papin julkinen suhtautuminen Venäjän hyökkäyssotaan herätti kummastusta.
– Isä Zanemonets piti sodan syttymisen muistopäivänä helmikuussa 2024 katedraalissamme muistopalveluksen yhteydessä venäjäksi puheen, josta saatu palaute ukrainalaisilta oli yksinomaan kielteistä, kirkkoherra Patronen kertoo Ylelle sähköpostitse.
Erään ukrainalaisen mukaan oli yllättävää, ettei pappi ottanut muistojumalanpalveluksessa lainkaan kantaa Venäjän aggressioon. Sen sijaan hän puhui veljeskansoista, rauhan tarpeesta ja anteeksiannosta.
Joitakin ärsytti se, että Zanemonets rukoili peräjälkeen sekä Venäjän että Ukrainan puolesta. Näin hän tekee Helsingin ortodoksisessa kirkossa kuvatulla videolla.
Pappisvihkimyksestä vain puolisen vuotta
Myös uuden papin tausta herätti kysymyksiä.
Zanemonets oli saanut pappisvihkimyksensä vain runsas puoli vuotta aiemmin. Se tapahtui Ukrainassa hiippakunnassa, joka on sidoksissa Moskovan ja koko Venäjän patriarkaattiin kuuluvaan kirkkoon.
Piispa Sergein mukaan asia tiedettiin, mutta sitä ei pidetty silloin ongelmallisena.
– Tässä tilanteessa, kun sota on jatkunut jo vuosia, se voisi olla ongelmallisempaa ellei mahdotonta, hän sanoo.
Ukrainassa toimii sekä Moskovan patriarkaatin alainen ortodoksinen kirkko että itsenäinen, autokefaalinen ortodoksinen kirkko, joiden välit ovat tulehtuneet.
Moskovan kirkon ylin johtaja on patriarkka Kirill, joka on presidentti Vladimir Putinin läheinen liittolainen.
Kirill tuki pitämissään messuissaan Venäjän ”sotilaallista erikoisoperaatiota” jo sodan ensimmäisinä kuukausina. Maaliskuussa 2024 Venäjän ortodoksinen kirkko linjasi virallisesti, että Venäjä käy Ukrainassa ”pyhää sotaa”.
Zanemonets ei ole tiettävästi julkisesti puolustellut Venäjän hyökkäystä tai Putinia.
Venäjän hyökkäyksen alkaessa Zanemonets tuomitsi Venäjän hyökkäyksen sosiaalisessa mediassa useassa julkaisussa.
Zanemonets kertoo paenneensa Venäjältä
Yle tavoitti Zanemonetsin Yhdysvalloista, jossa hän nykyään työskentelee.
Zanemonetsin mukaan hän pakeni perheensä kanssa Venäjältä Suomeen sodan alettua.
– Olin puolta vuotta aiemmin saanut pappisvihkimyksen Ukrainassa, jonne Venäjä nyt hyökkäsi. Se ei ollut hyvä asetelma, Zanemonets sanoo.
Hän kertoo saapuneensa Suomeen ”teknisesti ottaen” Moskovasta, eikä Israelista. Hän selittää vääriä tietoja Keskipohjanmaa-lehdessä kielimuurilla.
Suomeen Zanemonetsin toi ”rakkaus Suomeen” sekä Lappeenrannan seudulla asuvien israelilaisten ystävien kutsu. Suomessa hän kertoo ottaneensa yhteyttä ystäviinsä, joista yksi oli piispa Sergei.
Piispa Sergei oli Zanemonetsin mukaan kutsunut hänet työhön ukrainalaisten pakolaisten kanssa.
Piispa Sergei kiistää kutsuneensa hänet. Hän sanoo myös, ettei tuntenut Zanemonetsia ennestään hyvin, mutta oli tavannut hänet aiemmin.
Zanemonetsin mukaan hänellä ei ollut Suomessa työnsä kanssa ongelmia tai ainakaan kukaan ei puhunut hänelle niistä. Hän myöntää, ettei hänen ukrainan kielen taitonsa ole hyvä, muttei pidä sitä ongelmana ukrainalaisten kanssa tehtävässä työssä.
Suomeen on tullut ukrainalaisia pakolaisia paljon maan itä- ja eteläosista, joissa venäjän kielellä on ollut pitkään vahva asema.
Papin palkkaamista kutsutaan virhearvioksi
Lopulta Helsingin seurakunta päätti katkaista yhteistyön Zanemonetsin kanssa.
Hänen palkkaustaan kuvaillaan jälkikäteen kiireessä tehdyksi virhearvioksi.
– Voisi sanoa, että me tultiin vedätetyksi. Lopulta moni asia näytti epäilyttävältä, Helsingin ortodoksisen kirkon arkkipiispan kanslian teologinen sihteeri Jelisei Heikkilä sanoo Ylelle.
Hänen mukaansa ukrainan kieli oli edellytys tehtävässä. Luottamuksen puute oli keskeinen syy, ettei työsuhdetta Zanemonetsin kanssa jatkettu.
Näin Zanemonets kommentoi ukrainan kielen osaamistaan:
Zanemonets jatkoi silti työskentelyä Suomen ortodoksisessa kirkossa. Hänet palkattiin lyhyeen sijaisuuteen Kokkolaan. Zanemonets haki vielä viime kesänä ainoana hakijana papin paikkaa Kuopiossa, mutta häntä ei valittu tehtävään.
Supo varoittaa vaikuttamisyrityksistä
Tiedusteluviranomaiset ovat varoittaneet, että Venäjä voi käyttää kirkkoa hyväksi tiedustelussa tai erilaisissa hybridioperaatioissa.
Suojelupoliisi (Supo) ei kommentoi Zanemonetsin tapausta. Sen mukaan Venäjä voi kuitenkin hyödyntää kirkkoa vaikuttamisessa.
– Venäjän valtiolla ja [Venäjän] ortodoksisella kirkolla on tunnetusti tiivis suhde ja yhteisiä tavoitteita. On mahdollista, että uskonnollisia yhteisöjä voidaan hyödyntää valtiollisessa vaikuttamistoiminnassa tai tiedustelussa, Supo kertoo Ylelle sähköpostitse.
Ukrainan turvallisuuspalvelu epäilee yli sataa Ukrainan Moskovan patriarkaatin alaisen ortodoksisen kirkon pappia toimimisesta Venäjän hyväksi.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi riisti heinäkuussa Ukrainan kansalaisuuden kyseisen kirkon päämieheltä, metropoliitta Onifriylta.
Zanemonets pitää itseensä kohdistuvia epäilyjä tiedustelupalveluihin liittyen perusteettomina. Hänen mukaansa kyse on kommunismin perinnöstä juontuvasta ilmiöstä, jossa levitetään nimettömänä vääriä tietoja.
Lisäys klo 10.07: Täsmennetty, että Supon mukaan Venäjän valtio ja Venäjän ortodoksinen kirkko ovat läheisissä suhteissa.