Lohjalla löytyi viime viikolla alle viikon ikäinen vauva kuolleena. Vauvan äiti on vangittu murhasta epäiltynä, mutta hän kiistää rikoksen. Rikoksesta epäillään myös naisen avopuolisoa.
Poliisi ei ole kertonut mahdollisesta motiivista tai teon tarkemmista yksityiskohdista.
Yle kysyi asiantuntijoilta, miten pienten lasten surmia voitaisiin estää. He kommentoivat tilannetta vain yleisellä tasolla.
Jokainen pienen lapsen surma on yhteiskunnan epäonnistuminen, arvioi oikeuspsykiatri Hanna Putkonen. Hänen mukaansa pienten lasten surmat ovat onneksi harvinaisia.
Putkonen toimi aiemmin Vantaan psykiatrisen vankisairaalan osastonylilääkärinä. Hän on tutkinut vastasyntyneiden lasten surmaamisia ja eri-ikäisiin lapsiin kohdistuneita henkirikoksia.
Hän vastasi Ylen kysymyksiin sähköpostitse.
Pienten lasten surmat voivat lisääntyä, kun yleinen pahoinvointi kasvaa ja perheet ovat kovilla taloudellisesti, eivätkä palvelut toimi parhaalla mahdollisella tavalla, Putkonen sanoo.
Aukot yhteiskunnan turvaverkossa ovat hänen mukaansa viime aikoina lisääntyneet. Mitä enemmän pahoinvointia yhteiskunnassa on, sitä enemmän myös näitä tapauksia tulee, hän sanoo.
”Köyhyys tappaa”
Toivon, että tässä maassa herätään lapsiperheköyhyyden kasvuun, eriarvoisuuden lisääntymiseen, pahoinvointiin, Hanna Putkonen kirjoittaa.
Hänen mukaansa lapsiperheköyhyyden kasvaessa monet riskit kasvavat ja lisää, että on tieteellisesti todettu, että köyhyys tappaa.
Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että kun vanhemmille kasaantuu useita ongelmia, myös riski kasvaa, että lapsia kuolee – siis henkirikoksissa, Putkonen kirjoittaa.
Myös oikeuspsykologian dosentti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Taina Laajasalo on huolissaan lapsiperheköyhyyden lisääntymisestä.
– Köyhyys lisää perheiden huonovointisuutta monin tavoin, hän sanoo.
Yhtä keinoa ei ole
Lapsensurmien ja perhesurmien taustalla on monia verrattain yleisiä tekijöitä, kuten ero, taloudelliset vaikeudet, voimakas uupumus, mielenterveyshäiriö tai vakava sairaus, Laajasalo kertoo.
Yksinään mikään näistä ei välttämättä selitä merkittävää osaa riskistä, mutta on tärkeää tunnistaa tilanne, jossa perheelle kasaantuu useampia riskitekijöitä, ja puuttua siihen, hän sanoo.
– Kun huomioidaan tämä kokonaisuus, silloin vähennetään lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa yleisesti ja siten myös näitä äärimmäisimpiä ja lopullisimpia tekoja.
Mitään yksittäistä menetelmää lapsensurmien ehkäisyyn ei Laajasalon mukaan ole kehitetty, sillä tapaukset ovat harvinaisia ja niiden taustalla olevat syy-seuraussuhteet monimutkaisia, eikä riskiä ole helppo tunnistaa etukäteen.
– Positiviista on se, että vuosikymmenten saatossa niiden määrä on vähentynyt, mutta jokainen tapaus on tietenkin liikaa.
Vaikka yksittäistä keinoa ei ole, yhteiskunnalla on mahdollisuus vaikuttaa tutkitusti monin eri tavoin perheiden hyvinvointiin, Laajasalo sanoo.
– Perheiden toimeentulon turvaaminen, kattavat neuvolapalvelut ja lastensuojelun toimivien toimintaedellytysten turvaaminen, esimerkiksi näillä lisätään perheiden hyvinvointia yleisesti ja vähennetään pahoinvointia.
Myös sujuva tiedonkulku ja yhteistyö viranomaisten, kuten poliisin, lastensuojelun ja terveydenhuollon välillä voi tuoda tuloksia, Laajasalo sanoo.
Tuet riittäviksi, apua saataville matalalla kynnyksellä
Oikeuspsykiatri Hanna Putkonen on samoilla linjoilla: tapauksia ehkäistään pitämällä hyvinvointi korkeana, lapsiperheiden tuet toimivina ja riittävinä sekä sosiaali-, mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivina ja saavutettavina.
Vanhempien olojen pitäisi olla sellaiset, että vauvan kanssa pärjää ja jaksaa, hän kirjoittaa sähköpostivastauksessaan Ylelle.
Jos ei jaksa, pitäisi saada apua. Matalalla kynnyksellä ja nopeasti pitäisi saada apua esimerkiksi mahdollisiin mielenterveysongelmiin ja päihderiippuvuuksiin, hän painottaa.
Putkosen mukaan lisäksi hoito- ja tukiprosessien pitäisi olla hyvin toimivia ja selkeitä, ja ammattilaisten pitäisi voida toimia siellä omien arvojensa mukaisesti eli parhaalla mahdollisella tavalla.
Äidin ei tarvitse jaksaa yksin
Epätoivoa kokeville äideille Hanna Putkonen toivoo pikaista apua.
Äitien ei tarvitse olla täydellisiä eikä mitään superolentoja, eikä jaksaa yksin mitä vain, hän muistuttaa.
Putkosen mielestä jokaisella on oikeus saada apua, kun sitä tarvitsee, etenkin äideillä.
Jos lähipiirissä apua ei ole tarjolla, sitä kannattaa yrittää hakea muualta. Erityisesti jos kotona on väkivaltaa, apua pitää hakea kiireisesti, tarvittaessa turvakodista, hän neuvoo.
Ongelmista ja väkivaltaisista ajatuksista ääneen puhuminen läheiselle tai neuvolassa on tärkeää, neuvoo Taina Laajasalo.
– Meillä on erilaisia palvelevia puhelimia, ja aina voi mennä suoraan päivystykseen. Tärkeintä on, että ei jää ajatustensa kanssa yksin.
Myös läheisten on syytä olla hereillä, Laajasalo sanoo.
– Joskus voi olla, että syystä tai toisesta omia ajatuksia tai tunteita ei pysty sanoittamaan.
Aivan valtaosa uupuneista äideistä ei kohdista väkivaltaa omaan lapseensa, mutta usein väkivaltaiseen tekoon päätynyt on puhunut aikeistaan etukäteen jollekin, Laajasalo sanoo.
– Tällaiset väkivallan uhkaan liittyvät puheet pitää aina ottaa todesta.
