Hanna Vihriälän taideteoksessa on 400 kiloa vaaleanpunaisia irtokarkkeja. Niistä leviää houkuttelevan makea tuoksu näyttelysaliin.
Jokainen vaahto- ja hedelmäkarkki on yksitellen liimattu tuhansiin teräsvaijereihin. Niistä on syntynyt orkidean kukintoa muistuttava, katosta riippuva moniulotteinen veistos.
– Tahmea ja haluttava, kuvanveistäjä sanoo.
Hanna Vihriälä tunnustaa olevansa sokeriaddikti.
– Irtokarkit ovat ruokavaliostani yhdeksänkymmentä prosenttia. Syön karkkia valitettavan paljon. Siihen liittyy aistinautinto, pieni nosto, jonka sokeri tuo.
Teoksia halusta ja himosta
Vihriälä on tehnyt suuria irtokarkkiteoksia aikaisemminkin. Häntä kiehtoo niiden värikkyys, mutta myös syyt siihen, miksi ihmiset syövät makeaa.
– Teoksissa kerron haluamisesta, himosta ja nautinnosta, joihin liittyy myös surua ja yksinäisyyttä.
Tamperelainen Hanna Vihriälä on yksi Ars Fennica 2025 -palkintoehdokkaista.
Neljän taiteilijan yhteisnäyttely avautuu HAM Helsingin taidemuseossa perjantaina. Vihriälältä on esillä kolme teosta.
Teoksia sorasta ja surunauhasta
Hanna Vihriälän veistokset ovat suuritöisiä, ja niiden tekeminen vie aikaa.
Hän kutsuu kuusi metriä leveää Allure-nimistä karkkiteostaan ”tilaan tehdyksi veistokseksi”.
– Tämän jälkeen en enää koskaan tee yhtä suurta karkkiteosta. Siinä oli niin kova, kuukausia kestänyt työ. Ilman työryhmää teosta ei olisi olemassa missään muodossa.
Vihriälä käyttää veistoksissaan monipuolisesti eri materiaaleja. Teoksia syntyy muun muassa pronssista, valuraudasta, messingistä, muovista ja sorasta.
Yhdessä veistoksessa voi olla jopa 350 000 akryylihelmeä, jotka kaikki kiinnitetään käsin.
Teoksia julkisiin tiloihin
Teokseen G-Mersu Vihriälä sai idean arjen havainnosta. Hän huomasi pohtivansa, miten hienoa olisi omistaa arvokas, tuliterä Mersu ja toisaalta – älytöntä.
– Saan teosten ideat omasta elämästäni. Minulla ei oikeasti ole mielikuvitusta. Kaikki, mitä teen, on reaalimaailmasta.
Kuvanveistäjä on tehnyt useita julkisia teoksia suomalaisiin kouluihin ja sairaaloihin.
Vihriälän mielestä on tärkeää, että nykytaide levittäytyy myös taidemuseoiden ulkopuolelle, koska kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuutta mennä näyttelyihin.
– Se yksi teos koulussa voi olla portti vähän erilaiseen ajatteluun lapselle, joka ei muuten pääsisi taiteen äärelle. Silloin tunnen, että taiteellani on merkitys.
Teoksia neljältä taiteilijalta
Hanna Vihriälälälle valinta Ars Fennica 2025 -palkintoehdokkaaksi on merkinnyt tärkeää tunnustusta tehdystä työstä.
– Se on ollut minulle näkyväksi tulemista.
Vihriälän lisäksi ehdolla ovat Ruotsissa syntynyt, Norjassa asuva Ragna Bley, ruotsalainen Roland Persson ja suomalais-italialainen Jani Ruscica.
Tältä heidän teoksensa näyttävät. Klikkaamalla kuvaa, näet sen suurempana:
Palkinto on 50 000 euroa
Joka toinen vuosi jaettava nykytaidepalkinto Ars Fennica myönnetään tunnustuksena korkeatasoisesta ja omaleimaisesta taiteellisesta työstä.
Suomen merkittävin kuvataidepalkinto on suuruudeltaan 50 000 euroa, ja sen myöntää Henna ja Pertti Niemistön kuvataidesäätiö. Saaja julkistetaan helmikuussa ensi vuonna.
Valinnan tekee kansainvälinen taideasiantuntija, tokiolaisen Mori Art Museumin johtaja Mami Kataoka. Myös yleisö voi näyttelyssä äänestää omaa suosikkiaan.
Palkinto on jaettu vuodesta 1991 lähtien.
Ehdokkaiden yhteisnäyttely, Ars Fennica 2025, on esillä HAM Helsingin taidemuseossa 24.10.2025–29.3.2026.