Suomessa asuvista vieraskielisistä 61 % prosenttia luottaa Ylen uutisiin, joka on vieraskielisten luotetuin uutislähde.
Tämä käy ilmi laajasta Ylen Taloustutkimuksella teettämästä vieraskielisten mielikuvatutkimuksesta, johon vastasi lähes 2200 vieraskielistä.
Toiseksi luotetuimmaksi uutismediaksi koettiin Helsingin Sanomat (43%) ennen BBC:tä (32%) sekä hakukoneita ja koontisivuja (30%). Nuorimman ikäryhmän (18-29 -vuotiaat) luottamus uutislähteisiin oli korkein verrattuna muihin ikäryhmiin.
Suomenkielisten keskuudessa Ylen uutisiin luottaa 82 prosenttia. Luottamus Yleen ja muutamiin muihin medioihin on viime vuosina ollut laskussa, mutta Suomessa luottamus uutismedioihin on kuitenkin edelleen maailman kärkiluokkaa.
– On hienoa ja tärkeää, että pystymme tarjoamaan yhä useammalle Suomessa asuvalle vieraskieliselle luotettavaa tietoa heidän omalla kielellään – ja että he kokevat meidät luottamuksensa arvoisiksi, sanoo Ylen uutisten ja urheilun vastaava päätoimittaja Panu Pokkinen.
– Jo joka yhdeksäs puhuu täällä äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Heidän merkityksensä kasvaa koko ajan.
Tutkimuksessa oli mukana kuusi kieliryhmää: arabia, englanti, kurdi, somali, ukraina ja venäjä. Ne ovat väkiluvultaan maamme suurimpia kieliryhmiä virallisten kielten suomen, ruotsin ja saamen jälkeen.
Kieliryhmien välillä oli havaittavissa suurta vaihtelua luottamuksessa uutislähteisiin. Kaikissa tutkimuksen kieliryhmissä Yle oli luotetuin media. Eniten luottamusta Yle nauttii somalin- ja englanninkielisten keskuudessa (78% ja 71%). Pienintä luottamus Yleen oli ukrainankielisten vastaajien keskuudessa (49%). Venäjänkielisistä 54 prosenttia ilmoitti luottavansa Yleen.
– Tutkimuksen perusteella Yle-suhde on vahvimmillaan uudemmissa asiakkaissa, eli heillä, joiden kieliryhmälle Yle on juuri alkanut tarjota palvelua, sekä alle 10 vuotta Suomessa asuneilla vieraskielisillä, kertoo asiantuntija Aune Sanz Ylen Asiakasymmärrystiimistä.
Vieraskielisistä uutisia kuluttaa joka päivä 61 prosenttia vastaajista. Kaikissa tutkimuksen kieliryhmissä yli puolet kulutti uutisia päivittäin. Mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse, sitä suurempi osuus kuluttaa uutisia joka päivä.
Moni- ja selkokielisiä sisältöjä toivotaan lisää
Vahvempi Yle-suhde on yhteydessä parempaan suomalaisen yhteiskunnan ja omien vaikutusmahdollisuuksien tuntemiseen. Erityisesti lyhyemmän aikaa Suomessa asuneille Yle näyttäytyy tärkeänä väylänä kielen oppimiseen ja yhteiskuntaan integroitumiseen.
Kysyttäessä parannuskeinoja Ylen palveluihin tärkeimmäksi toiveeksi nousee monikielisyyden lisääminen. Nuoret korostavat läsnäoloa sosiaalisessa mediassa ja digitaalista näkyvyyttä. Myös selkokielisiä palveluita toivotaan nykyistä enemmän.
Toivoisin Yleltä entistä enemmän nuorille ja nuorille aikuisille suunnattua sisältöä, joka käsittelee selkeästi nykypäivän elämäntilanteita ja kiinnostuksen kohteita.
Nainen, 26, venäjänkielinen
Yle on tehnyt venäjänkielisiä uutisia jo vuodesta 1990 lähtien. Englanninkielisiä uutisia Yle on tehnyt vuodesta 1999. Ukrainankieliset uutiset aloitettiin Venäjän hyökkäyssodan seurauksena vuonna 2022. Uusimpina tulokkaina Ylen kielivalikoimassa ovat arabian- ja somalinkieliset uutiset, jotka aloitettiin vuosi sitten.
Yle tuottaa sisältöjä myös romaniksi, karjalaksi ja selkokielellä.
– Ukrainan kielen kohdalla merkittävin syy uutisten aloittamiseen oli helpottaa Suomeen saapuneiden kymmenien tuhansien pakolaisten integroitumista tarjoamalla luotettavia uutisia heidän äidinkielellään, kertoo monikielisten uutisten vastaava tuottaja Marko Krapu.
– Somalin ja arabian kohdalla pyrimme taistelemaan erityisesti mis- ja disinformaatiota vastaan, jota sosiaalinen media on pullollaan. Uutisvideomme somaliksi ja arabiaksi tavoittavat päivittäin kymmeniä tuhansia, parhaimmillaan satojatuhansia ihmisiä.
“En aiemmin saanut huolenpitoa ja hyvää elämää ennen kuin tulin tähän maahan. Mutta kun tulin tänne, kaikki muuttui. Elän arvokasta elämää.”
Mies, 18, somalinkielinen
Vieraskielisten määrä Suomessa kasvaa nopeasti. Heitä on nyt noin 610 000 eli lähes 11 prosenttia koko väestöstä. Maahanmuuton pysyessä nykyisellä tasolla vieraskielisten määrä yli kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.
Lain mukaan Ylen tulee huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille. Yle tukee koko väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan ja siitä käytävään keskusteluun.
Oma toimeentulo ja rasismi huolestuttavat
Tutkimuksessa kysyttiin myös vastaajien tyytyväisyyttä omaan elämään sekä yleisimpiä huolia ja verrattiin näitä suomenkielisten aiemmassa tutkimuksessa antamiin vastauksiin.
Vieraskieliset ovat suomenkielisiä tyytyväisempiä (83% vs. 79%) omaan elämäänsä, mutta toisaalta myös huolestuneempia omaan lähitulevaisuuteen liittyvistä asioista. Erityisesti ollaan huolissaan omasta toimeentulosta, rasismista, vihapuheesta ja turvallisuustilanteesta.
Huolien painopisteet vaihtelevat kieliryhmittäin. Turvallisuusasiat korostuvat ukrainankielisillä, joista sodan nimeää suurimmaksi huoleksi neljä viidestä vastaajasta.
– Kun perheesi voi hyvin ja sinulla on paikka missä asua. Kun sinulla on jotain syötävää, sinulla on työpaikka ja voit mennä lomalle. Ja mikä tärkeintä, pään yläpuolella on rauhallinen taivas, eräs ukrainankielinen vastaaja kiteytti hyvän elämän merkityksen.
Muilla kieliryhmillä suurimmat huolet liittyvät hintojen nousuun ja työllistymiseen. Rasismi ja vihapuhe olivat merkittävimpiä huolenaiheita kaikilla muilla paitsi ukrainan- ja venäjänkielisillä.
Vastaajista vain hieman yli puolet kokee kuuluvansa itselleen tärkeään ryhmään tai yhteisöön. Toisaalta 81 prosenttia kokee, että heihin luotetaan.
Poliisiin ja koululaitokseen luotetaan
Vieraskieliset luottavat Suomessa eniten poliisiin, koululaitokseen ja yliopistoihin, puolustusvoimiin ja oikeuslaitokseen. Luottamus eri instituutioihin on kuitenkin keskimäärin vähäisempää kuin suomenkielisten keskuudessa
Yleisradio koettiin instituutiona yhtä luotettavaksi kuin muu suomalainen media. Suomenkielisten keskuudessa Yleisradio erottuu selvästi edukseen muusta suomalaisesta mediasta. Ero selittyy sillä, että selkeästi useampi vieraskielinen ei osannut arvioida Yleisradion luotettavuutta.
Poliittisiin instituutioihin luotetaan heikommin, samoin järjestöihin. Luottamus poliittisiin puolueisiin oli harvinaisinta kurdinkielisillä (15% ilmoitti luottavansa) ja venäjänkielisillä (17%). Natoon luottivat eniten englanninkieliset, kirkkoon puolestaan ukrainankieliset.
Yli kymmenen vuotta Suomessa asuneet luottivat instituutioihin vähiten, kun taas 1–3 vuotta Suomessa asuneet pääsääntöisesti eniten.
Kielikohtaiset erot voivat kertoa esimerkiksi kulttuurieroista, turvallisuuden tarpeesta, työelämästä tai erityisestä tiedontarpeesta nykytilanteessa.
Korjattu 28.10. kello 15.57: Muutettu artikkelin ensimmäinen lause ”Suomessa asuvista vieraskielistä 61 prosenttia luottaa Ylen uutisiin ja pitää Yleä luotettavimpana uutislähteenä” muotoon ”Suomessa asuvista vieraskielisistä 61 % prosenttia luottaa Ylen uutisiin, joka on vieraskielisten luotetuin uutislähde.”