Kova työ palkitaan. Näin Erika Poussa, 28, on ajatellut pitkään.
Poussalla on ollut poikkeuksellinen nuoruus. Hän perusti oman yrityksensä jo teini-ikäisenä, 17-vuotiaana.
Nyt kymmenisen vuotta myöhemmin leipomoyritys Bakerikassa työskentelee kahdeksan ihmistä, ja kakkuja valmistuu kymmeniä päivässä.
Poussan ura on monella mittarilla ollut menestyksekäs: hän on voittanut paistovalmiilla keksitaikinalla Suomalainen menestysresepti -kilpailun, ja hänet on valittu vuoden helsinkiläiseksi nuoreksi yrittäjäksi.
Moni nuori haaveilee vastaavasta. Tiktokissa hustlauskulttuuriin keskittyvät videot jakavat eeppisen musiikin säestämänä vinkkejä siihen, miten olla paras versio itsestään ja rikastua. Unelmoi isosti, äläkä koskaan luovuta. Grindaa kellon ympäri yritysunelmien eteen.
Poussa kuitenkin sanoo, että menestyksen jahtaaminen voi olla vaarallista.
Intohimo voi ajaa tuhoisaan kierteeseen.
– Kun haluaa koko ajan tehdä enemmän ja paremmin, voi päätyä oravanpyörään, josta ei enää peräännytä. Seuraavalta vuodelta kaipaa aina enemmän. Menee aika jäätävään tilaan, jos keinolla millä hyvänsä haluaa menestystä. Intohimo sokaisee työmäärää.
Näin kävi Poussalle.
Pohja on hyvin paistettu
Poussa innostui lapsena leipomisesta niin paljon, että äiti rajasi leipomisen vain viikonloppuihin. Arkena taikinaa sai vaivata vain, jos leivonnaiset vietiin naapureiden iloksi.
Espoolaisnaapurusto halusi tukea pientä yritystoimintaa ja maksoi Poussalle tämän leipomuksista. Pian häneltä jo tilattiin kakkuja erilaisiin tilaisuuksiin.
Poussa perusti Bakerikan vuonna 2014. Vanhemmat auttoivat yrityksen perustamisen ensiaskeleissa, kaikkea ei tarvinnut osata itse.
– Minulla oli silloin kolme tavoitetta. Halusin olla täysipäiväinen yrittäjä, matkustaa pari kertaa vuodessa ja käydä ruokakaupassa niin, että ei tarvitse laskea ostoksia, Poussa kertoo.
Poussa opiskeli ravintolakoulussa ja työskenteli ravintoloiden keittiöissä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Taustalla pyöri ajatus täysipäiväisestä yrittäjyydestä.
Täytteen väri on vaaleansininen
Poussa vietti 20-vuotiaana välivuotensa Australiassa ravintoloissa työskennellen. Samalla hän ryhtyi tietoisesti kehittämään yritystoimintaa. Silloin syntyi Bakerikan tunnistettava brändi logoineen, nettisivuineen ja vaaleansinisine laatikoineen. Sosiaalisen median sisältöjä hän pohti yhdessä palkkaamansa markkinointikonsultin kanssa.
– Päätin, että sitten kun tulen takaisin Suomeen, minulla on mietittynä Bakerikan arvot, palvelumuodot ja tunnistettavat tekijät, hän kertoo.
Vahvan brändin luominen on tuottanut tulosta, sillä nyt Bakerikalla on sosiaalisen median kanavillaan kymmeniä tuhansia seuraajia. Bakerikan kakkuja on nähty eri vaikuttajien juhlissa ja tilauksia tulee enemmän kuin on aikaa leipoa.
Poussasta tuli kivijalkaliikkeen omistaja ja työnantaja 24-vuotiaana, kun hän perusti kahvilan Helsingin Punavuoreen.
Suomalainen menestysresepti 2024 -voitto oli Poussan mukaan käänteentekevä hetki hänen urallaan. Poussa oli 26-vuotias.
Keksitaikinoista keskusteltiin sosiaalisessa mediassa ja ne vietiin kaupoissa käsistä. Myös kahvilan asiakasmäärät lisääntyivät. Samana vuonna hän avasi uuden liiketilan suurempine keittiöineen.
Intohimosta tuli työ. Poussa toivoo nyt, että olisi nuorempana ymmärtänyt, että elämässä on paljon muutakin kuin vain työtä.
Määrätietoisen yritystoiminnan huumassa väliin on jäänyt perhejuhlia ja illanviettoja, mutta se on ollut intohimon toteuttamisen hinta.
Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku
Poussa kertoo olevansa Bakerikan saavutuksista ennen kaikkea ylpeä. Vuosien työ ja menestys ovat kuitenkin vaatineet veronsa.
Hän alkoi tuntemaan kiireen ja kysynnän painon 26-vuotiaana.
Menestysresepti-kisan voiton myötä kysyntä kasvoi, ja Poussa ajatteli optimistina selviävänsä kaikesta. Tekemistä kertyi liikaa, työnteosta tuli sekavaa ja mieli alkoi ottaa osumaa paineen alla. Oli hetkiä, kun hän yritti vain selvitä päivästä päivään.
Kun seinä tuli vastaan, se nolotti. Poussan oli hyväksyttävä, että hänen täytyy pyytää apua. Tahtia oli hidastettava ja yrityksen vastuuta oli jaettava.
Työnantajana toimiminen pelotti ja narujen luovuttaminen toisille oli vaikeaa.
– Tajusin, että tämä homma kaatuu, jos minä kaadun. Oli pakko hyväksyä se, että minun ei tarvitse tehdä kaikkea, että tämä homma pyörii, Poussa kertoo.
Nyt hän on työnantaja useammalle työntekijälle. Poussa kertoo löytäneensä ympärilleen luotettavia ihmisiä. Vastuun jakaminen on helpottanut työtä yrittäjänä ja viimein antanut sitä vapautta, mitä hän alun perin yrittäjyydeltä toivoikin.
Uupumuksesta huolimatta Poussa ei muuttaisi yli kymmenvuotisessa matkassaan mitään, vaikka kaikki ei ole aina mennyt putkeen. Hän kokee, että asioiden kuului mennä näin.
Kysyntää olisi enemmän, kuin Bakerika voi tarjota. Uupumuksen kokemukset kuitenkin opettivat kantapään kautta, että yrityksen kasvua on kestävämpää jakaa pidemmälle aikavälille, eikä kaikkeen ole heti pakko tarttua.
Lisäksi Poussa ymmärtää paremmin, että hän on vastuussa nyt työntekijöidensäkin jaksamisesta. Juuri nyt on hyvä näin, vaikka haaveilijan mieli hamuaa jo tulevaan.
Nyt, 28-vuotiaana, Poussa on jälleen uuden edessä, kun hän julkaisee ensi keväänä ensimmäisen keittokirjansa, joka avaa myös Bakerikan tarinaa. Tällä kertaa hän on oppinut panostamaan enemmän harrastuksiin sekä aikaan perheen ja ystävien kanssa.
Täydellistä tasapainoa nuoresta asti päämäärätietoinen Poussa ei ole vielä löytänyt.
– Olen antanut Bakerikalle koko elämäni. Muutos ei tule ihan hetkessä.
Lue edellinen Kulttuurivieras: Stefan Bremer menetti kuvaussilmänsä, muttei kykyä nähdä