Opetus- ja kulttuuriministeriön jakamissa urheilija-apurahoissa tapahtuu suuri muutos. Apurahojen summaa korotetaan ja niitä jaetaan jatkossa harvemmalle joukolle tiukemmilla kriteereillä.
Uutuutena kesälajeissa apurahaa ei myönnetä yksittäisille joukkuelajien urheilijoille. Etukäteen puhutti paljon Naisleijonien tilanne, sillä yhteensä 26 naisten jääkiekkomaajoukkueen pelaajalle jaettiin edellisellä kerralla apurahoja.
Talvilajeista ei tehty kuitenkaan vielä päätöstä, vaan esimerkiksi jääkiekon kohdalla katsotaan ensiksi maaliskuuhun asti kokemuksia nyt kesälajeihin tehtävästä isosta muutoksesta. Asiasta kertoi Ylelle opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Kari Niemi-Nikkola.
Peruslähtökohta on kuitenkin, että talvilajeja kohdellaan samalla tavalla kuin kesälajeja.
– On totta, että naisten jääkiekkomaajoukkue on tällä hetkellä suuri edunsaaja apurahapuolella. On mietittävänä, miten Jääkiekkoliitto pystyy parantamaan tai tehostamaan omaa toimintaansa lajiliitolle menevän lisärahan kautta. Näitä asioita tarkastellaan loppuvuoden ja alkukevään aikana.
Ylitarkastaja Niemi-Nikkola viittaa siihen, kuinka aiemmin yksittäisille urheilijoille annettua tukea menee nyt lajiliitoille joukkuepeleissä.
Palloliitto pohtii, mihin rahat suunnataan
Kesäisistä joukkuelajeista eniten apurahaa saivat viime tammikuussa tehdyssä edellisessä apurahajaossa jalkapallo ja lentopallo. Molemmissa lajeissa yksitoista urheilijaa sai 6 000 euron apurahan.
Palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande kertoo, että osasi odottaa nyt apurahojen jakoon muutosta. Palloliiton ymmärrys on, että opetus- ja kulttuuriministeriön kokonaispanostus jalkapalloon pysyisi samalla tasolla.
Casagranden mukaan nyt jää enemmän lajiliiton pohdittavaksi, millä tavalla tukea halutaan kohdentaa jatkossa.
– Onko sitten edelleen vaikuttavinta, että tukea kohdennetaan yksittäisten urheilijoiden kautta vai käytetäänkö sitä jotenkin muuten? Tämä on nyt juuri tullut tieto, joten kaikkia yksityiskohtia ei ole vielä tiedossa. Eikä sitäkään ole tietysti tiedossa, mikä tuen taso tulee olemaan kullekin lajille, Casagrande sanoo.
Palloliitto ei ole kuitenkaan käynyt vielä keskusteluja, mitä rahojen kanssa aiotaan tehdä. Kun päätökset uusista tukisummista saadaan marraskuun jälkeen, Palloliitossa pohditaan rahojen kohdentamista tarkemmin.
Yhdestätoista viime tammikuussa apurahan saaneesta urheilijasta seitsemän edusti Suomea naisten EM-kisoissa viime kesänä. He kaikki pelaavat ulkomailla. Muista pelaajista Lotta Lindström pelaa myös ulkomailla.
Ruotsalaislehti Aftonbladet julkaisi vuosi sitten Ruotsin pääsarjassa, Damallsvenskanissa, pelanneiden tuloja. Viime kesänä Helmareiden EM-joukkueen ykkösmaalivahtina torjunut Anna Koivunen sai vuonna 2023 Ruotsissa veronalaisia tuloja 211 500 Ruotsin kruunua eli nykyisellä kurssilla hieman reilut 19 000 euroa.
Casagrande kertoo, että ei osaa sanoa tarkasti apurahan merkityksestä yksittäisille pelaajille. Kansallisen liigan pelaajille Casagrande näkee kuitenkin verottomalla apurahalla ison merkityksen.
– Isossa kuvassa ajattelen, että tehtävämme on parantaa vielä seurojen toimintaedellytyksiä. Seurat pystyvät tukemaan sitten pelaajia paremmin. Edellytykset pelaajasopimuksiin olisivat vielä paremmat. Sitä kautta pelaajan arki olisi parempi. Ehkä kasvun pitää tulla seurojen kautta ainakin meillä jalkapallon puolella, Casagrande kuvailee.
Vuonna 2025 apurahaa jaettiin yhteensä 263 urheilijalle noin 2,4 miljoonan euron edestä. Niemi-Nikkolan mukaan kokonaisuudessaan puhutaan edelleen noin kahden miljoonan potista, koska vähemmästä saajamäärästä huolimatta yksittäisen urheilijan saama apuraha on suurempi.
Lajiliittojen kautta jaettavien tehostamistukien myötä kokonaispotti tulee nousemaan yhdeksään miljoonaan euroon. Tehostamistukien osuus on noin 6,7 miljoonaa euroa.
Joukkuelajien urheilijoiden apurahat mahdollistettiin vuonna 2016.
– Olemme yrittäneet sen koko ajan sovittaa neliskanttista palikkaa pyöreään reikään. Tämä ei oikein istu tähän apurahajärjestelmään. Joukkuelajit tulevat kuitenkin saamaan enemmän tukea kuin tähän saakka nimenomaan lajiliittojen kautta, Niemi-Nikkola puhuu suoraan.
Pienempi apuraha tulkinnallisempi
Tähän asti apurahoja on ollut kolmen suuruisia: 20 000 euron, 10 000 euron ja 6 000 euron. Jatkossa tasoja on vain kaksi: suurempi apuraha on 24 000 euroa ja pienempi 12 000 euroa. Jatkossa urheilija-apuraha voidaan myös myöntää kahdeksi vuodeksi.
Niemi-Nikkolan mukaan uudistuksen tavoitteena on suunnata rahaa niille, joilla on mahdollisuus tuoda tulevaisuudessa urheilumenestystä Suomeen.
Hänen mielestänsä ison apurahan kriteeri on hyvin selkeä. Pitää olla mitalisti tai vähintään kahdeksan parhaan joukossa omassa lajissaan. Siihen ei riitä yksittäinen suoritus, vaan pitää olla vakiinnuttanut paikkansa kahdeksan parhaan joukossa.
Niemi-Nikkola myöntää, että pienempi apuraha on tulkinnallisempi. Sen kriteereissä puhutaan ennusteesta.
– Urheilijan pitäisi saavuttaa ison apurahan taso kahdessa, neljässä tai kuudessa vuodessa oman kehityskäyränsä mukaisesti. Kehityskäyrää pystymme vertaamaan kansainvälisesti urheilijoihin, jotka ovat jo huipputasolla, Niemi-Nikkola toteaa.
Uudistusta edeltää kova julkinen keskustelu vuoden takaisten mitalittomien Pariisin kesäolympialaisten jälkeen.
Sitä edellisissä kesäolympialaisissa Tokiossa uinnista olympiamitalin tuonut Matti Mattsson pohtii, että aiemmin isoon apurahaan vaadittiin välierä tai finaali. Se asetti urheilijoita eri asemaan, koska eri lajeissa välieriin pääsee eri määrä urheilijoita.
Mattsson pitääkin hyvänä asiana, että tuet halutaan selvästi sijoittaa nyt terävimpään kärkeen ja kriteerit ovat riittävän selkeät.
– Ymmärrän toki senkin, että jos on kiikun kaakun top8-rajalla. Esimerkiksi uinnissa putoaa MM-välierissä ja on yhdeksäs. Ei pääse finaaliin. Miten se sitten määritellään? Onko yhdeksäs sija parempi kuin kahdeksas sija? Mattsson pohtii.
Painonnostossa yksi uudistuksen voittajista
Viime vuosina suurinta apurahaa saanut Mattsson on pitänyt tukirahojen roolia äärettömän merkittävänä ja isona omalla urallaan. Se on ollut yksi osa olympiamitalistin kuukausipalkkaa sponsoritulojen päälle.
Hän uskoo, että pienemmän apurahan tulkinnallisuudesta huolimatta päätökset tehdään tasapuolisesti. Toki pienimmän apurahan putoaminen voi tuoda hänen mielestänsä epävarmoja fiiliksiä nuoremmille uimarikollegoille.
Positiivisena asiana Mattsson näkee mahdollisuuden saada suurta apurahaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Se tuo työrauhaa urheilijan tekemiseen.
Uudistuksen suurimpiin voittajiin kuuluu äskettäin painonnoston MM-kisoissa kuudenneksi yltänyt 19-vuotias Janette Ylisoini. Hänellä on nyt todistusaineistoa 24 000 euron apurahaa varten. Edellisessä jaossa Ylisoini sai 10 000 euroa eli apuraha nousee 14 000 eurolla.
Ylisoinin mukaan arki helpottuu apurahan kasvun myötä.
– Kaikki apu on todella tärkeää. Kaikki saatu apu vie eteenpäin. Tuo luottoa, että tukitiimistä tulee isompi. Olympialaiset ovat päätähtäin. Sinne ei pyritä osallistumaan, vaan haetaan menetystä, Ylisoni puhuu iloisena tilanteestaan kohti kolmen vuoden päästä häämöttäviä Los Angelesin kisoja.
Korjaus klo 18.27: Jutusta poistettu virheellinen maininta, jonka mukaan yhdestätoista tukea saaneesta pelaajasta kolme pelaisi Suomessa Kansallista liigaa.