Suomen itärajalle rakennettava esteaita on uusi turistinähtävyys Kaakkois-Suomessa.
Turistit piipahtavat katsomassa aitaa ja ottavat samalla kuvia itsestään aidan lähellä. Usein kuvaaminen tapahtuu rajavyöhykkeellä, vaikka sinne ei ole asiaa ilman lupaa.
Luvaton käynti tallentuu aidan valvontajärjestelmään, ja rajavartiolaitos käsittelee tapauksen lievänä valtiorajarikoksena. Tällaisesta rikoksesta seuraa yleensä sakkorangaistus.
Kaakkois-Suomen rajavartiosto neuvoo aidan katseluun paikkoja, joissa sen voi tehdä laillisesti. Yksi sellainen sijaitsee Lappeenrannan Vainikkalan lähellä Hiivaniemessä.
Vainikkalan rajavartioaseman päällikkö Jussi Pekkala sanoo, että Hiivaniementieltä näkee aitaa satojen metrien matkalta. Samalla näkee myös Venäjän puolelle.
– Hiivaniementiellä saa liikkua vapaasti, mutta pellolle meneminen on kiellettyä, silloin ollaan jo rajavyöhykkeellä, Jussi Pekkala sanoo.
Hiivaniemessä asuva Raine Kälviäinen on huomannut, että monet ovat paikan löytäneet omatoimisesti.
Kälviäinen viljelee kylällä presidentti Urho Kekkoselle ja hänen puolisolleen Sylvi Kekkoselle kuuluneen maatilan maita.
– Ennen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa ja aidan rakentamista kylätiellä ei ollut juuri lainkaan liikennettä. Nyt saattaa olla kolmekin autoa pysähtyneenä samassa paikassa ja kaikista katsotaan aitaa, sanoo Kälviäinen.
Katso karttaa ennen rajalle menoa
Kaakkois-Suomen rajavartioston Pekkala suosittelee tarkistamaan rajavyöhykkeen kulun Maanmittauslaitoksen karttapalvelusta, jossa rajavyöhykkeen takaraja on merkitty sinisellä katkoviivalla.
Navigaattoreihin ja ulkomaisiin karttapalveluihin rajavyöhykettä ei välttämättä ole merkitty.
Rajavyöhykkeen leveys vaihtelee muutamista kymmenistä metreistä jopa yli kilometriin. Usein vyöhyke alkaa rajalinjan lähellä kulkevasta maantiestä. Toisinaan vesistö voi vaikuttaa rajavyöhykkeen leveyteen.
– Pitkin itärajaa on monia paikkoja, missä rajavyöhyke rajoittuu esimerkiksi tiehen. Jos välissä ei ole metsää tai mäkeä, pystyy näkemään esteaidalle ja myös Venäjän puolelle, Pekkala selittää.
Selfie aidalla tuo sakkoja
Kaakkois-Suomen rajavartiosto on kirjannut kesällä 2025 yli 50 lievää valtiorajarikosta, kolmanneksen enemmän kuin kesällä 2024. Yksittäisiä käyntejä on tapahtunut myös Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa.
Usein rajarikkomuksiin syyllistyvät Suomessa lomailevat ulkomaiset matkailijat.
– Kyse on usein harkitsemattomuudesta tai siitä, ettei tunneta rajavyöhykkeeseen liittyviä säännöksiä, Jussi Pekkala sanoo.
Tällaisesta lievästä valtiorajarikoksesta seuraa yleensä sakkorangaistus.
Viralliset katselupaikat puuttuvat
Kaakkois-Suomen rajavartiosto ei vielä ole nähnyt tarpeelliseksi merkitä erityisiä katselupaikkoja karttoihin, joten esteaidan katselu vaatii omatoimisuutta. Katselupaikkojen perustaminen on mahdollista, jos aitaan kohdistuva kiinnostus lisääntyy.
Ilmiö on toistaiseksi keskittynyt Kaakkois-Suomeen, missä rajavyöhyke kulkee lähellä asutusta ja tiestöä.
– Kun mennään pohjoiseen, etäisyys rajaan kasvaa merkittävästi, ja se rajoittaa siellä ihmisten kiinnostusta. Matkat tulisivat pitkiksi ja reitit hankalammiksi, Pekkala toteaa.
Rajavartiosto on lisännyt merkintöjä rajavyöhykkeen takarajalle alueilla, joilla liikkujia on aiempaa enemmän. Puihin on kiinnitetty keltaista merkintänauhaa selkeyttämään vyöhykkeen reunaa.
– Pysäytämme lähtökohtaisesti alueella liikkuvia ihmisiä, joita ei tunnisteta paikallisiksi. Näin varmistamme, että ihmiset tietävät, missä rajavyöhyke kulkee.