Haukivuorelainen Kalle Mattila sai viime viikolla nautatilalleen vieraan Virosta.
Virolainen halusi ostaa Mattilalta yhteensä sata puolivuotiasta hiehoa ja sonnivasikkaa.
Mattila oli keväällä kuullut ensimmäisiä huhuja maatiloja lähestyneistä ulkomaisista ostajista.
Noin kuukausi sitten hän sai ensimmäisen yhteydenoton virolaiselta ostajalta. Mattila arvelee, että ostajat olivat kuulleet hänen tilastaan BreedExpo2-hankkeen kautta.
EU-rahoitteinen hanke on edistänyt jalostuseläinten ja -osaamisen vientiä Turkkiin, Azerbaidzhaniin ja Uzbekistaniin. Virolais-latvialaiseen hankkeeseen ovat Suomesta osallistuneet MTK-Varsinais-Suomi ja MTK-Satakunta.
– Totta kai minua kiinnosti, miten markkina toimii, Mattila sanoo.
Tilakäynnillään virolainen vieras valikoi haluamansa eläimet ja teki tarjouksen. Hinta oli paljon parempi kuin Suomessa.
Allekirjoittamaton tarjous on Mattilan kännykässä. Ensi viikolla tilalle on tulossa toinen ulkomainen ostajaehdokas.
Yle on tavoittanut muitakin lihakarjatilallisia, jotka kertovat ulkomaisten lobbareiden aktivoitumisesta.
Myynnissä iso harppaus
Myös Ruokaviraston myöntämien nautapassien lukumäärän perusteella nautakarjan vienti on lisääntynyt. Vientimäärät ovat edelleen pieniä, mutta ero edelliseen vuoteen on selkeä.
Eläinten vienti on rekisteröitävä Euroopan komission ylläpitämään TRACES-järjestelmään ja jokaiselle naudalle on hankittava nautaeläinpassi. Myyntiluvut löytyvät Ruokaviraston jokavuotisesta valvontaraportista.
Vuoden 2024 valvontaraportin mukaan Suomesta vietiin Euroopan sisämarkkinoille 78 nautaa, tänä vuonna lokakuun puoliväliin mennessä nautapasseja oli myönnetty 358.
Suomesta ulkomaille käytävä nautakauppa nousi puheenaiheeksi, kun hieho- ja sonnivasikoita Puolaan kuljettanut auto kaatui viime viikolla Pihtiputaalla.
Yle tavoitti sieviläisen maatalousyrittäjän, jonka tilalta eläimet olivat lähtöisin.
Hintaero ratkaisi, kun Mikael Myllylä päätti tänä syksynä myydä emolehmätilansa vasikat ulkomaiselle ostajalle.
Lihan hinta on Myllylän mukaan tänä vuonna noussut Suomessa enemmän kuin pitkään aikaan, mutta ei tarpeeksi. Muualla Euroopassa hinta on noussut vielä enemmän.
Kaupanhierominen ja siihen liittyvä byrokratia teettivät ylimääräistä työtä, josta aiheutui kuluja. Siitä huolimatta hintaero virolaisen ostajan hyväksi oli viisinumeroinen summa siihen verrattuna, mitä suomalaisostaja olisi maksanut.
Videolla Kalle Mattila kertoo millaisen tarjouksen hän on saanut kansainvälisiltä markkinoilta:
Virolainen möi Sievistä ostamansa eläimet edelleen puolalaiselle ostajalle. Myllylää tilanne oudoksuttaa.
– Jos Puolalla ja balteilla on varaa maksaa enemmän kuin suomalaisilla, jokin on pahasti pielessä, hän toteaa.
Jos hintaero pysyy nykyisellään, Myllylä on valmis myymään vasikkansa ulkomaiselle ostajalle myös ensi syksynä.
– Mieluummin tekisin kaupan suomalaisen osuusteurastamon kanssa, jos hinta olisi likikään sama, hän sanoo.
Vuosipalkan suuruinen ero hinnassa
Kalle Mattila on laskenut, että jos hän möisi Myllylän myymän nautamäärän virolaisen ostajan hänelle tarjoamalla hinnalla, hän saisi noin 30 000–40 000 euroa enemmän kuin kotimaassa.
Käytännössä ero on Mattilan vuosipalkan verran.
– Summalla lyhentäisi lainaa mukavasti.
Virolainen kertoi Mattilalle, että hänen edustamansa toimija on tehnyt kauppaa alalla parikymmentä vuotta. Ennakkomaksu eläimistä maksetaan heti ja loppusumma sen jälkeen, kun eläimet on punnittu.
– Suomessa tilitystä odotellaan pari kolme viikkoa, Mattila kertoo.
Eläimet eivät jäisi Viroon, vaan Mattilan tietojen mukaan ne päätyisivät mahdollisesti Kroatiaan loppukasvatukseen.
Todennäköisesti eläinten lihat pistellään poskeen vieläkin etelämpänä. Naudanlihasta on pula koko Euroopassa, ja se on myös vientituote.
Atrian lihaliiketoiminnasta ja viennistä vastaava johtaja Markku Hirvijärvi kertoo Ylelle, että Puolasta nautaa viedään Turkkiin, Syyriaan, Algeriaan ja Ghanaan.
Ne ovat maita, joissa islamilaisen tavan mukaan teurastetun halal-naudanlihan kysyntä on suurta. Suomessa eläintä ei saa teurastaa ennen tainnuttamista, eikä esimerkiksi Atria valmista halal-lihaa.
MTK:n toinen puheenjohtaja Tero Lahti toteaa, että muualla Euroopassa lihapulaa on pahentanut tautitilanne: suu- ja sorkkataudin lisäksi muidenkin tautien yleistyminen. Suomessa tauteja ei ole.
Lahti arvioi, että ulkomaalaisten ostajien aktivoitumiseen vaikuttaa hinnan lisäksi suomalaisen nautakarjan korkea taso: naudat ovat geneettisesti hyviä.
Virolaisen yhteydenoton jälkeen Mattila on saanut ostotiedusteluja Whatsappin kautta ja puhelimitse Puolasta ja Hollannista.
Ostajien tarjoama hinta elää joka viikko.
– Odotamme, että hinta vielä korjaantuisi Suomessakin.
Mattilan mukaan ulkomaiset ostajat ovat nyt kiinnostuneita kaikesta, mitä suomalaisilla lihakarjatiloilla on tarjota.
”Viime viikon perjantaina tuli viesti, että voisimme ostaa 23 000 vasikkaa. Voitko toimittaa?”
Mattilan mukaan muun maailman näkökulmasta Suomen markkina on erikoinen.
– Tuotamme sille, jolle sopimus on tehty. Ei ole minkäänlaista neuvotteluvoimaa vaan meille ilmoitetaan hinta, Mattila sanoo.
Mattilan mukaan viljelijät on peloteltu hiljaiseksi, eivätkä he saa puhua hinnasta edes keskenään. Kaikki pelkäävät Kilpailu- ja kuluttajavirastoa, ja MTK pysyy hiljaa.
– Jos täällä ollaan näin saamattomia, niin joku muu haistaa, että tuolla on rahaa tarjolla, Mattila sanoo.
”Ollaan turpa kiinni ja tuotetaan, sanoo Kalle Mattila suomalaisista tilallisista:
Pitkillä sopimuksilla on puolensa
MTK:n Lahtikin sanoo, että Suomen maataloudessa markkinatalous ei toimi. Vaikka lihasta on pulaa, tuottajahinta ei nouse.
Suomessa lihakarjatiloista suurin osa solmii esimerkiksi osuusteurastamojen kanssa pitkäaikaisia sopimuksia, joihin Mattilakin viittaa.
Lahti sanoo, että sopimus on pitkään tuonut varmuutta molemmille osapuolille, mutta nyt on mietittävä järjestelmän toimivuutta ja vaihtoehtoja.
Tero Lahti puhuu nautatilojen tulevaisuudennäkymistä:
Ruoka-alaa edustavan Elintarviketeollisuusliitto ETL:n ekonomisti Bate Ismail sanoo, että sopimusjärjestelmä on tuonut liha-alalle pitkäaikaista ennustettavuutta.
Ismail ymmärtää sen, että tuottajat toimivat vapaan markkinatalouden mukaan. Elintarvikeala on hänen mukaansa tehostamassa ruokavientiä.
Bate Ismail toivoo, että myös lihataloudesta vietäisiin ulkomaille eläinten sijaan jalostettuja tuotteita:
Syyttävä sormi osoittaa teurastamoa
Viime vuodet ovat kurittaneet tilallisia, kun kulut ovat kasvaneet, mutta tulot eivät.
Kun tässä tilanteessa yrittäjälle tarjotaan vuosipalkan suuruista summaa, siihen on Mattilan mukaan suuri houkutus tarttua.
Mattilan syyttävä sormi osoittaa teurastamoa.
– Teurastamo on tehnyt huonoja sopimuksia eteenpäin, Mattila sanoo.
Atria antoi pari päivää sitten positiivisen tulosvaroituksen.
– Vähänhän se aiheuttaa vitutuksen tunnetta, Mattila kuvaa.
