Gazaan on nyt saatu aikaan aselepo.
Israel kuitenkin tappoi kymmeniä tuhansia Gazan siviilejä sen jälkeen, kun se aloitti sotatoimet alueella äärijärjestö Hamasin lokakuussa 2023 tekemän terrori-iskun jälkeen.
Israelin iskut ovat vaurioittaneet tai tuhonneet täysin valtaosan Gazan rakennuksista. Israel on myös estänyt avustusjärjestöjen pääsyä alueelle, mikä aiheutti YK:n mukaan nälänhädän Gazan kaupungissa.
Israelin johtavat poliitikot ja sotilasjohtajat ovat vaatineet Gazan tuhoamista.
Muun muassa näiden tietojen pohjalta YK:n valtuuttama riippumaton tutkintakomissio julisti syyskuussa, että Israel on syyllistynyt kansanmurhaan palestiinalaisväestöä kohtaan.
Samaa viestiä välitti YK:n erityiskomitea jo lähes vuosi sitten, kun se sanoi, että Israelin sotatoimet Gazassa täyttävät kansanmurhan tunnusmerkit.
Lopullisen tuomion siitä, onko Gazassa tapahtunut kansanmurha, antaa kuitenkin Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ), joka on YK:n toimielin. Oikeusprosessi on ollut käynnissä joulukuusta 2023 lähtien, jolloin Etelä-Afrikka nosti ICJ:ssä kansanmurhakanteen Israelia vastaan.
Israel on toistuvasti kiistänyt kansanmurhasyytökset. Se on todennut hyökkäävänsä vain äärijärjestö Hamasia vastaan.
Kysyimme kahdelta kansainvälisen oikeuden suomalaiselta asiantuntijalta kansanmurhasta ja sen soveltamisesta Gazan sotaan.
Miksi Gazan sodan arviointi oikeudessa kestää niin kauan?
Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden apulaisprofessori Ukri Soirila:
Kansanmurhan tunnustaminen on aina pitkä prosessi, koska kyse on vakavimmasta mahdollisesta rikoksesta kansainvälisessä oikeudessa.
Todistusaineiston hankkiminen ja sen arviointi vie aikaa. Vastaavia tapauksia on kansainvälisessä oikeudessa hyvin vähän.
Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori, tieteen akateemikko Martti Koskenniemi:
Kansanmurhasyytös on äärimmäisen vakava, vaikeasti näytettävä syyte. Tämä ei kuitenkaan täysin selitä sitä, miksi kansanmurhakäsittely tuomioistuimessa on venynyt – ja tulee kuulemani mukaan venymään vielä pitkälle ensi vuoden puolelle.
Tuomioistuin antoi keväällä 2024 kolme välipäätöstä, joissa todettiin selvästi, että Israelin on ryhdyttävä toimiin kansanmurhan ja muiden sotarikosten ehkäisemiseksi, muun muassa vetäytymällä osittain Gazasta ja estämällä nälänhädän tarkoituksellinen käyttö aseena. Israel ei kuitenkaan ole näitä välipäätöksiä noudattanut.
Kysymys kuuluu, miksi lopullinen tuomio viipyy, vaikka osa ratkaisuista on jo tehty.
Oma käsitykseni on, että tuomioistuin ei halua tehdä ratkaisua konfliktin ollessa yhä käynnissä, koska se pelkää, että ratkaisu voisi vaikeuttaa konfliktin lopettamista. Uskon, että viive johtuu osittain todistelun vaikeuksista, mutta myös poliittisista syistä.
Tuomitseeko kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) Israelin kansanmurhasta?
Martti Koskenniemi:
Kansanmurhasyytteen osoittaminen on poikkeuksellisen vaikeaa, koska täytyy näyttää, että tarkoituksena oli tietyn kansanryhmän tuhoaminen, ei pelkästään laajamittainen väkivalta.
Tuomioistuimessa on esitetty runsaat kaksikymmentä Israelin poliittisten ja sotilasjohtajien lausuntoa, jotka ovat järkyttäviä ja herättävät kysymyksen, osoittavatko ne vakavaa pyrkimystä tuhota Gazan palestiinalaisyhteisö.
Lausuntojen tulkinnassa on kuitenkin huomioitava niiden konteksti: ne on annettu konfliktin alkuvaiheessa, jolloin tunteet ovat voimakkaita, eivätkä lausujat välttämättä aina tarkoita kaikkea sanomaansa kirjaimellisesti.
Monien asiantuntijoiden mielestä todisteet ovat poikkeuksellisen raskaita, mutta lopullinen ratkaisu jää tuomioistuimen harkintaan.
Ukri Soirila:
Tässä tapauksessa mahdollisuus kansanmurhatuomioon on poikkeuksellisen korkea verrattuna aiempiin tapauksiin. Etelä-Afrikan kannetta tukevat useat Israelin johdon ja armeijan lausunnot.
Lopputulos riippuu kuitenkin siitä, katsooko tuomioistuin, että tarkoituksena todella oli tuhota palestiinalainen kansanryhmä, eikä kyse ollut vain Hamasin vastaisten toimien sivuvaikutuksista.
Miten Israelin ja Hamasin aselepo vaikuttaa kansanmurharatkaisuun?
Martti Koskenniemi:
Jos pysyvä aselepo saavutetaan, se voi helpottaa tuomioistuimen työtä. Silloin päätös voidaan tehdä vähemmillä poliittisilla paineilla – eli ratkaisuun voidaan päästä puhtaammin oikeudellisin perustein.
Ukri Soirila:
Jos sota päättyy nopeasti ja Israel lopettaa sotatoimet, se voi vedota siihen, että tarkoitus oli jokin muu kuin kansan tuhoaminen. Toisaalta riippuu myös siitä, miten tuomioistuin tässä tilanteessa haluaa painottaa poliittisia ja diplomaattisia näkökohtia.
Mikä merkitys virallisella kansanmurhatuomiolla olisi?
Martti Koskenniemi:
Vaikka jotkin valtiot, kuten Yhdysvallat, voisivat jättää tuomion huomiotta, suurelle osalle kansainvälisestä yhteisöstä tuomiolla olisi ratkaiseva merkitys.
Israelin kansainvälinen asema muuttuisi olennaisesti: yhteistyö YK:n puitteissa ja kansainvälisessä yhteisössä vaikeutuisi merkittävästi, ja monien valtioiden olisi käytännössä mahdotonta jatkaa tavallista kanssakäymistä Israelin kanssa. Kaikilla valtioilla olisi velvollisuus toimia. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi taloudellisia pakotteita ja sopimusten jäädyttämistä.
Miten kansanmurha-termiä tulisi käyttää julkisessa puheessa?
Martti Koskenniemi:
Olen huolestunut siitä, että kansanmurha-termiä käytetään liian kevyesti poliittisessa keskustelussa. Käsitteellä on valtava historiallinen ja oikeudellinen painoarvo, ja sen väärinkäyttö heikentää käsitteen uskottavuutta.
Kansanmurhasyytös sisältää vahvan emotionaalisen latauksen, ja poliittisessa pelissä syytöksiä helposti heitellään vastustajien leimaamiseksi.
Itse olen ollut pidättyväinen käyttämään kansanmurha-termiä Gazan tilanteessa – mielestäni on tärkeää antaa tuomioistuinten ratkaista asia sopimusten ja sääntöjen perusteella. Näin termillä säilyy merkitys ja uskottavuus.
Ukri Soirila:
Kansanmurha on oikeudellinen termi, jolla on tarkka määritelmä. Julkisessa keskustelussa sitä käytetään joskus väljemmin kuvaamaan laajaa tuhoa, ja ymmärrän, että aktivistit ja poliitikot käyttävät sitä eri tavoin.
Olen itse ollut varovainen termin käytössä, mutta Gazan tilanteessa olen jossain vaiheessa todennut, että kansanmurhan tunnusmerkit vaikuttavat täyttyvän. On kuitenkin tärkeää, että erityisesti asiantuntijat käyttävät termiä harkiten ja perustellusti.
Juttua korjattu 16.10. klo 14.03: Jutusta poistettu virheellinen tieto siitä, että tapauksia, joissa valtio on tuomittu kansanmurhasta, olisi hyvin vähän. Valtioita ei ole tuomittu kansanmurhasta. Serbia on tuomittu siitä, että se ei pyrkinyt parhaansa mukaan estämään Srebrenican kansanmurhaa.