Parlamentaarinen työryhmä pääsi aamulla sopuun vaalikaudet ylittävästä ”velkajarrusta”. Kyse on laista, jolla sovitaan julkisen talouden hoitamisesta.
Työryhmää vetäneen perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jani Mäkelän mukaan ryhmä teki tarkennuksia muun muassa lain voimaantulon ajankohtaan.
– Kiitoksia kaikille osallistujille erittäin antoisasta yhteistyöstä. Yhteisen paperin parlamentaarinen kate on hyvä, Mäkelä sanoi.
Sopimuksessa ovat mukana eduskuntaryhmät vasemmistoliittoa lukuun ottamatta.
- Eduskuntapuolueet, eivät siis vain hallituspuolueet, sopivat yhdessä velan taittamisesta.
- Ensimmäinen työryhmä asetetaan lokakuussa 2025.
- Velkasuhteen pitäisi laskea vuosittain keskimäärin 0,75 prosenttiyksikköä.
- Puolueet sitoutuvat, että velkataso laskee ensin 60 prosenttiin, sitten 40 prosenttiin BKT:stä.
Sopimuksella määritetään tiukat tavoitteet Suomen julkiselle velalle sekä 2,5 prosentin alijäämäkatto kunnille, valtiolle ja hyvinvointialueille.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra luonnehti tiedotustilaisuudessa velkastrategiasta linjaavaa sopimusta historialliseksi.
– Päivä jolloin järki palasi Suomen talouspolitiikkaan, Kopra sanoi.
Suurimman oppositiopuolueen SDP.n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kiitti, että Suomeen saatiin ”Ruotsin mallin mukaan” parlamentaarinen sopimus.
– Mitään jäykkää velkajarrua ei tullut vaan meidän näkökulmastamme järkevä talouden ohjausjärjestelmä, Tuppurainen sanoi.
SDP ei kuitenkaan ollut yksimielinen vaan STT:n mukaan puolueen kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen jätti asiasta eriävän mielipiteen.
Politiikan laatu paranee?
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan, keskustan Markus Lohen mukaan on oleellista, että EU-säädöksiä kireämmät kansalliset rajoitukset, joita on esimerkiksi tavoite 40 prosentin velkasuhteesta, tulevat voimaan vasta 2030-luvulla.
Siksi on tärkeää että velkaantumista koskevista tavoitteista voidaan jo nyt sopia.
– Suomi velkaantuu ennätysvauhtia. Ongelma on yhteinen ja siksi se pitää yhdessä ratkoa, Lohi sanoi.
Jatkossa Suomen talouspolitiikan suurista linjoista, kuten siitä, kuinka voimakkasti velkaantumista yritetään taittaa, päättäisi parlamentaarinen työryhmä.
Valta jakaantuisi niin, että tuleva suurin hallituspuolue päättäisi työryhmän puheenjohtajasta, ja suurin oppositiopuolue varapuheenjohtajasta.
Sooloilulle ei
Kokoomuksesta painotetaan, ettei velkajarrua ole tarkoitettu puolueiden omaan sooloiluun.
– Kukaan hallitus ei omia asioidaan tämän työkalun avulla hoida, vaan tällä katsotaan tulevaisuuteen ja pidetään asiat järjestyksessä, Kopra vakuutti.
Tätä mieltä olivat myös oppositiopuolueet.
– Tämä ei rajoita politiikantekoa, keskustan Lohi lisäsi.
SDP:n Tuppuraisen mukaan velkaantumistavoitteiden ankkuroiminen voisi viedä poliittista keskustelua nykyistä parempaan suuntaan.
Vaikka velkaantumisen katto määritetään yhdessä ennen vaalikautta, puolueiden pitää silti kertoa äänestäjille oma ratkaisunsa siitä, millä tavoin tavoitteisiin päästään, Tuppurainen sanoo.
– Aiemmin Suomessa on ollut tapana ennen vaaleja käydä huutokauppaa siitä, kuka on suurin sopeuttaja.
– Nyt pitää kertoa millaisilla rakennemuutoksilla, millaisilla tulosopeutuksilla ja millaisilla menosäästöillä. Se kertoo äänestäjälle poliittisista vaihtoehdoista nykyistä selkeämmin, Tuppurainen sanoi.
Vihreät: Höveleille veronalennuksille heipat
Velkajarruun kriittisesti suhtautunut vihreät kertoi jo aikaisemmin tiistaina olevansa sopimuksessa mukana.
– Ilman vihreitä valittu malli olisi huonompi, jäykempi ja kireämpi. Voisi sanoa, että velkajarrun sijaan tästä rakennetaan talouden turvavyö, vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö muotoili toimittajille aamupäivän kokouksen jälkeen eduskunnassa.
Vihreille ensisijainen vaihtoehto olisi ollut jättää kansallinen lisäsääntely pois.
Hyvä puoli mallissa on Hyrkön mukaan se, että valtion tulojen merkitys tulee läpinäkyvämmin esiin.
– Jatkossa hallitukset eivät voi tuijottaa vain menokehyksiä vaan tulojen merkitys tunnistetaan talouden tasapainotuksessa.
– Jokaisella hallituksella on velvollisuus tehdä politiikkaa, joka huolehtii ympäristöstä ja ihmisten hyvinvoinnista. Esimerkiksi hövelien veronalennusten talouspoliittinen järjettömyys tai haitallisten yritystukien karsimisen välttämättömyys tulee ilmeiseksi, Hyrkkö ennakoi.
Vasemmistoliitto jäi sovun ulkopuolelle. Puolueen mukaan jopa EU:n määrittämää 60:tta prosenttia kireämpi 40 prosentin velkasuhdetavoite on liian raju.
– EU:n finanssipolittiset säännöt on syytäkin tuoda lainsäädäntöön, mutta siitä olemme eri mieltä, että tarvitaanko sen päälle kansallista, kireämpää lisäsääntelyä, vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela perusteli puolueen kantaa aamun eduskuntaryhmän kokouksen jälkeen.
Myös Koskelan mukaan on selvää, että velkajarru tulee muuttamaan politiikan tekoa: työryhmällä on merkittävää poliittista valtaa ja tämä tulee muuttamaan poliittista järjestelmää. Esimerkiksi sen suhdetta valtiovarainvaliokuntaan ei ole määritelty, Koskela toteaa.
– Toki tulevat hallitukset sitoutuvat tuleviin hallitusohjelmiin, eikä sitä päätetä missään työryhmissä, Koskela sanoo.
Tässä velkajarrun päälinjat
Puolueet päättäisivät vastaisuudessa seuraavien neljän ja kahdeksan vuoden velantaittamista koskevista tavoitteista yhdessä.
Ensimmäinen parlamentaarinen työryhmä asettaisi tavoitteet vuosille 2027–2033.
Julkisyhteisöjen velan suhde tulisi ensin saada painettua 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta, ja pitkällä aikavälillä vieläkin alemmas eli 40 prosenttiin.
Jos vuosittainen alijäämä uhkaa paisua yli 2,5 prosentin, hallituksen pitäisi ryhtyä toimiin. Linjasta saisi poiketa vain väliaikaisesti poikkeuksellisen kriisitilanteen vuoksi.
Julkisen talouden madonlukuja ei saisi kaunistella keinotekoisesti valtion omaisuuden myyntituloilla.