Kokoomuksen Ben Zyskowiczista tuli 10. lokakuuta 2025 Suomen eduskunnan historian pitkäaikaisin kansanedustaja. Hän on istunut eduskunnassa historialliset 17 003 päivää.
Tänä syksynä hän ei ole kuitenkaan päässyt osallistumaan eduskuntatyöhön. Zyskowicz sai heinäkuun lopulla aivoinfarktin, minkä takia hän on sairauslomalla ainakin tammikuun loppuun asti.
Paluusta ei ole vielä tietoa. Se tapahtuu sitten, kun sen aika on ja työkyky riittää. Zyskowicz on kuitenkin luvannut antaa Ylelle haastattelun historiallisen päivän kunniaksi.
Mutta mistä kaikki alkoi?
Keväällä 1979 eduskuntaan nousi ensimmäisellä yrittämällä Helsingistä nuori kansanedustaja.
– En uskonut tulevani valituksi, mutta olin kyllä tosissani liikkeellä. Sain hyvän äänimäärän, se oli nuorelle miehelle aika mahtava kokemus, Zyskowicz muistelee.
Zyskowicz oli valmistunut edeltävänä syksynä juristiksi Helsingin yliopistosta. Hän oli hakenut paikkaa kokoomuksen eduskuntaryhmän juristina, mutta ei tullut valituksi tehtävään.
– Muutaman kuukauden kuluttua helsinkiläiset äänestäjät valitsivat minut kansanedustajaksi samaan taloon töihin, enkä ole sieltä osannut lähteä pois, Zyskowicz vitsailee.
Hän kiittää yhä vaalivoitostaan Benin tiimiä, joka lähes 50 vuotta sitten auttoi hänet eduskuntaan.
Benin tiimi oli pääosin nuorista ihmisistä koostuva tukiryhmä, johon kuului noin 600 ihmistä. Tiimi jakoi vaaliesitteitä postilaatikoihin, kampanjoi kaduilla ja toreilla ja levitti omissa tuttavapiireissään tietoa Zyskowiczin ehdokkuudesta ja näkemyksistä.
Maailma muuttuu
Mitä tapahtumia voi nostaa esiin poliittiselta uralta, joka on yltänyt jo kuudelle vuosikymmenelle?
Valtioita on syntynyt ja hajonnut, sotia sodittu ja useampi rauha solmittu. Talous on heitellyt lamasta nousukausiin ja kaiken aikaa arki ja elämä jatkuu.
Zyskowicz nostaa esiin yhden asian, jota vastaan hän oli toiminut teinipolitiikassa jo 1970-luvulla.
– Kommunismin romahtaminen ja Berliinin muurin murtuminen Euroopassa vuonna 1989, kun miljoonat eurooppalaiset pääsivät vapautumaan kommunismista. Se oli valtava tapahtuma, Zyskowicz sanoo.
Kokoomuslaiselle kansanedustajalle yksi merkkipaalu olivat myös vuoden 1987 eduskuntavaalit.
– 21 vuoden jälkeen kokoomus tuli osaksi hallitusta, ja vieläpä oikein paraatiovesta, kun hallituksen muodosti puolueen entinen puheenjohtaja Harri Holkeri, Zyskowicz muistelee.
Kokoomuksen hallituspaikka ei ollut itsestäänselvyys aiempina vuosina. Puoluetta pidettiin poissa hallituksesta vetoamalla Neuvostoliittoon, Zyskowicz aloittaa.
Puoluepolitiikkaan liittyy myös Zyskowiczin muisto 1970-luvulta. Sittemmin tapauksesta on puhuttu myös juhannuspommina.
Kokoomus oli tullut kevään 1979 eduskuntavaaleissa toiseksi, mutta puolue oli silti oppositiossa hallitusneuvotteluiden jälkeen.
– Silloin keskustan puheenjohtaja Johannes Virolainen antoi ymmärtää, että se ettei kokoomus taaskaan päässyt hallitukseen, ei ollut keskustan eikä SDP:n vika, vaan Neuvostoliiton vika.
Tämä suututti silloisen tasavallan presidentin Urho Kekkosen, joka antoi Zyskowiczin mukaan erittäin tiukkasanaisen kannanoton juhannuksena 1979. Siinä Kekkonen sanoi, että puheenjohtaja Virolainen on antanut väärän todistuksen Suomen politiikasta ja aiheuttanut maalle suurta vahinkoa.
Nuorena kansanedustajana Zyskowicz kertoo miettineensä, onko presidentillä kaikki kohdillaan. Kekkosen sairastelusta liikkui jo huhuja, mutta niistä ei puhuttu julkisuudessa.
Ei koskaan ministeri
Politiikassa Zyskowicz on toiminut rivikansanedustajana, perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana sekä kokoomuksen eduskuntaryhmän pitkäaikaisena puheenjohtajana vuodesta 1993 vuoteen 2006.
Hänestä ei kuitenkaan koskaan tullut ministeriä.
Ministeripesti on ollut keskusteluissa useiden eri kokoomuspuheenjohtajien kanssa vuosikymmenten aikana, mutta Zyskowicz kieltäytyi kunniasta kerta toisensa jälkeen terveyssyihin vedoten.
– Olen kärsinyt 1990-luvulta saakka jatkuvasta päänsärystä, johon vaikuttavat muun muassa stressi ja vuorokausirytmin epäsäännöllisyys. Ei tällä päällä kannattanut ministeriksi pyrkiä, Zyskowicz sanoo.
Päänsäryn vuoksi Zyskowicz ei koskaan ole juurikaan käyttänyt tietokoneita tai sosiaalista mediaa. Ruudun tuijottaminen pahentaa vaivaa.
– Totta kai mediasta ja myös kollegoiden ja avustajien kautta tiedän, mitä siellä tapahtuu tai mitä merkittävää on esillä, mutta itse en ole siellä mukana.
Parhaimmat palat voi saada vaikkapa paperilla. Zyskowicz luki Facebook-julkaisuja tulostettuina eduskunnassa keväällä 2022.
Eduskuntakeskustelun kuuluu olla värikästä
Viime vuosina on puhuttu paljon yhteiskunnallisen keskustelun polarisoitumisesta niin eduskunnassa kuin muuallakin.
Zyskowiczin mielestä väite on historiaton.
– Mennään vaikka 1970-luvulle, niin kyllä eduskunnassa on kipakasti otettu yhteen ja politiikassa ollut jakolinjoja. Meillä oli 1970-luvulla maassa vielä vahva kommunistinen puolue, joka halusi tehdä Suomesta sosialistisen maan ja yksipuolueen diktatuurin. Se loi vahvaa vastakkainasettelua heidän ja meidän välille, ketkä kannatimme liberaalia demokratiaa ja markkinataloutta.
Samalla hän myöntää, että sosiaalinen media on vaikuttanut myös poliittisiin kannanottoihin. Ihmiset haukkuvat toisiaan X:ssä ja sama keskustelu heijastuu eduskunnan suureen saliin.
Samalla hän haluaa korostaa, että eduskunnassa edustajat ovat hyvissä väleissä keskenään.
– Ei me oikeasti olla toistemme tukassa kiinni ja tapella, Zyskowicz sanoo.
Täysistuntosalin puhe on värikästä, ja sitä sen kuuluu Zyskowiczin mukaan ollakin. Helsingin Sanomat kirjoitti vuonna 2022, että Zyskowicz on eduskunnan historian 11. aktiivisin keskustelija ja toiseksi aktiivisin välihuutojen esittäjä.
Zyskowicz haluaa heti korjata mielikuvaa välihuudoista.
– Ne eivät ole huonotapaisuutta, kuten ne olisivat vaikka luokkahuoneessa, vaan ne kuuluvat eduskunnan arkeen. Terävät ja lyhyet välihuudot kuuluvat sinne, jatkuva mölinä ja puhujan häiritseminen eivät.
Salikeskustelujen ja välihuutojen liekkinä toimivat usein toiset poliitikot, tietynlaiset vastinpelurit. Zyskowicz nostaa esiin keskustan pitkäaikaisen kansanedustajan Mauri Pekkarisen, jonka kanssa he sanailivat eduskunnassa 40 vuoden ajan.
– Pekkarinen oli minulle eräänlainen vastinpari ja arvostettava sellainen, joka osasi väitellä, Zyskowicz sanoo.
– Kun olin itse ryhmäpuheenjohtajana ja hän keskustan ryhmäpuheenjohtajana, ja varsinkin silloin, kun toinen meistä oli hallituspuolueessa ja toinen oli oppositiopuolueessa, otimme aika usein yhteen sekä aamutelevisioissa että tietysti eduskuntasalissa.
Nykypolitiikassa on samoja piirteitä kuin menneessä
Nykyinen maailmantilanne on Zyskowiczin mielestä synkkä.
– Yhdysvaltain johdossa on lapsellinen narsisti, joka vie maataan autoritaarisempaan suuntaan, puhumattakaan Gazan murhenäytelmästä, Zyskowicz luettelee.
Hamasin terrori-iskujen jälkeen maailman mielipide on hänen mukaansa kääntynyt Israelia vasaan, mikä johtuu vain pääministeri Benjamin Netanjahun hallituksen politiikasta.
Samalla hän ihmettelee, miksei Hamasia kyseenalaisteta.
– Totta kai kuolonuhrit ja nälänhätä johtuvat Israelin toiminnasta, mitä ei voi eikä pidä hyväksyä. Mutta Hamas olisi voinut tehdä omalta osaltaan paljon tämän tappamisen ja nälänhädän lopettamiseksi jo ennen Trumpin rauhansuunnitelmaa, Zyskowicz sanoo.
Zyskowicz on itse juutalainen, mutta hän ei ole tuonut sitä itse aktiivisesti ilmi uransa aikana, eikä myöskään tämän hetkisen Gazan kriisin aikana.
Israelin ja Hamasin välinen sota on johtanut maailmanlaajuisiin Palestiina-mielenosoituksiin, jotka ovat kiihtyneet tämän vuoden aikana.
Zyskowicz näkee tässä yhtymäkohtia menneeseen.
– Kyllä minä vertaisin sitä oman nuoruuteni aikaiseen Vietnamin sotaan, jossa kautta maailman nuoret ihmiset ja vasemmisto lähtivät kaduille myös Yhdysvalloissa osoittamaan mieltä Yhdysvaltojen Vietnamin-politiikkaa vastaan. Niin kyllä minä jotain samaa olen nähnyt tässä Palestiina-aktivismissa.
Poliittiselle uralle mahtuu myös ikäviä hetkiä. Sellainen tapahtui esimerkiksi eduskuntavaalien 2023 alla, kun Helsingin Itäkeskuksessa kampanjoimassa olleen Zyskowiczin kimppuun hyökättiin.
Oikeus katsoi, että pahoinpitelyn taustalla oli poliittinen toiminta ja syytetty solvasi kansanedustajaa juutalaisuudesta.
Vapaalla
Zyskowicz on ollut vakavan poliitikkopuolen lisäksi julkisuudessa myös rennommissa merkeissä.
Esimerkiksi Itse valtiaat -televisiosarjassa Zyskowicz kuului vakiokaartiin. Hän on esiintynyt myös useissa televisiovisailuissa ja Siskonpeti-sketsisarjan musiikkivideolla. Vuonna 2013 näyttelijä Jussi Vatanen esitti Putouksessa sketsihahmo Karim Z. Yskowiczia, joka oli vitsin mukaan Zyskowiczin velipuoli.
Zyskowicz on kertonut, että suhtautuu hyväntuulisesti sketseihin ja muihin hänestä tehtyihin huumoripläjäyksiin.
Politiikan seuraaminen on jäänyt sairauslomalla luonnollisesti vähemmälle. Aluksi hän ei seurannut eduskuntauutisia juurikaan, viime viikkoina taas hieman enemmän.
Seuraavista vaaleista Zyskowicz ei sano mitään.
– Ei minulla ole niistä vielä mitään ajatusta. Tämä on ollut nyt sellainen pysähdys, hän sanoo.