Saimaan alhainen vedenpinta on aiheuttanut tänä vuonna veneilijöille aiempaa enemmän hankaluuksia. Savonlinnan Järvipelastajilla on toukokuun alussa alkaneella kaudella ollut tähän mennessä noin sata tehtävää.
Veneilijät ovat ajaneet aiempaa useammin karille tai saaneet pohjakosketuksen, mikä on lisännyt järvipelastajien työtä. Savonlinnan Järvipelastajien puheenjohtajan Mikael Fyhrin mukaan pohjakosketuksia ja karilleajoja on ollut lähes puolta enemmän kuin viime kaudella.
Hän sanoo, että karilleajo on veneilijälle aina yllättävä tilanne.
– Lähestymme pelastusaluksella kohdetta varovasti ja tutkimme vuodot. Ensin selvitämme, että tilanteessa ei ole vaaraa ihmisille eikä veneen uppoamiselle.
Fyhrin mukaan valtaosa tehtävistä, joita vapaaehtoiset järvipelastajat hoitavat, on kiireettömiä. Tyypillisin avustustehtävä on teknisiin laitteisiin liittyvä.
– Tekniikka pettää ja yllättää veneilijän, ja hän jää ajelehtimaan ja odottamaan apua, Fyhr sanoo.
Järvipelastajilla poikkeuksellinen kausi matalan veden takia
Saimaan matalan vedenpinnan vuoksi järvipelastajat ovat tarkastaneet ennakkoon kaikuluotaimella, ovatko tutut väylät yhä turvallisia.
– Vedenpinta jäi keväällä aika alas, ja sen jälkeen vesi on laskenut entisestään, Fyhr sanoo.
Saimaan vedenkorkeus on noin puoli metriä ajankohdan pitkäaikaisen keskitason alapuolella. Yhtä alhaalla tai alempana Saimaan vedenpinta on 2000-luvulla ollut lokakuun alussa vain kahtena vuonna: 2002 ja 2006.
Syksy on jo pitkällä, mutta järvipelastajien kausi jatkuu lokakuun loppuun tai mahdollisesti marraskuun alkuun asti. Fyhr muistuttaa syysveneilijöitä myös kunnollisten varusteiden tärkeydestä.
– Tähän aikaan vuodesta vesi on jo niin kylmää, että vahingon sattuessa siellä ei kovin kauan voi puljata. Turvavälineet kuntoon ja pelastusliivit päälle: ne ei siellä laatikossa pelasta ketään.
Pelastusalus Uuras nykyaikaistui korjauksessa
Savonlinnan Järvipelastajien pelastusalus Uuras oli korjattavana viime talven. Vanha alus on nyt tekniikaltaan nykyaikainen. Fyhr on tyytyväinen uusittuihin navigointilaitteisiin.
– Pystymme piirtämään automaattisesti etsintäsuunnitelmia ja toimimaan tehokkaasti.
Alukseen asennettiin myös uudet moottorit, ja käyttökytkimiä siirrettiin käytännöllisiin paikkoihin.
– Nykyaikainen merenkulkututka havaitsee pienetkin kohteet kaukaa, mikä tekee työskentelystämme järvellä aikaisempaa turvallisempaa.
Myös aluksen sisusta uudistettiin ja häikäisevät pinnat poistettiin, mikä helpottaa työskentelyä.