Turun Itäharjulla on rakennustyömaa, josta kuulemma puhutaan kaupungilla pähkähulluna projektina.
Neljä työssäkäyvää pariskuntaa rakentaa itselleen rivitaloa – tai vanhainkotia, kuten he itse taloa kutsuvat. Heitä yhdistää halu päättää omasta vanhuudestaan.
– Ikääntyessä ihmisen vapaus päättää omista asioistaan yleensä katoaa. Tässä pitkitetään autonomiaa, että määräysvalta säilyy meillä loppuun asti, idean isä, lääkäri Harri Arikka kuvailee.
Koti loppuelämäksi
58-vuotias Arikka puhui ystävilleen ryhmärakentamisesta ensimmäisen kerran jo 15 vuotta sitten. Vei kuitenkin vuosia löytää mukaan riittävän rohkeat pariskunnat.
Monet olivat suunnitelmasta kiinnostuneita, mutta pitivät projektia riskialttiina.
– Meillä on taustalla lähes 50 vuoden ystävyys. Totta kai se mietityttää, haluaako siihen lähteä sekoittamaan rahaa, talon tuleva asukas Kai Salmi myöntää.
Kai Salmella on yrittäjänä useamman vuosikymmenen kokemus rakennusalalta. Hän ja puoliso Laura Erkkola ovat toimineet taloprojektin operatiivisina johtajina. Päätökset tehdään kuitenkin asukkaiden kesken yhdessä.
Pariskunnat kokoontuvat joka maanantai Teamsin välityksellä keskustelemaan taloprojektiin liittyvistä asioista. Kokoontumisia on ollut jo yli 160.
Samalla on tullut puhuttua paljon ikääntymisestä, sanoo Kai Salmi.
Turvallisuuden tunnetta lisää se, että että naapureina he näkevät toisiaan päivittäin. Pihalle on tulossa yhteinen kasvimaa, ja rakennuslupa mahdollistaa myös yhteisen pihasaunan rakentamisen.
Taloprojektin aikana pariskuntien lapset ja lapsenlapset ovat tulleet tutuiksi. Jos jälkikasvu tulee kylään, myös naapureiden makuuhuoneet ovat käytettävissä.
Liisa Mäkikangas ja hänen puolisonsa Seppo lähtivät taloprojektiin mukaan lyhyen miettimisen jälkeen.
– Ajoitus oli oikea. Meillä oli aika iso omakotitalo ja lapset muuttamassa omilleen, Liisa Mäkikangas kertoo.
Vanhuutta ajatellen rivitalo on tehty kauttaaltaan esteettömäksi, oviaukot ovat leveitä ja suuret ikkunat tuovat luonnon lähelle, jos ei itse pääse enää ulos. Tulevaisuutta ajatellen taloon on mietitty valmiiksi latauspaikat sähköpyörille ja -pyörätuoleille.
Kimppa-asuminen kiinnostaa
Eläkeläisten kimppa-asuminen yleistyy tulevaisuudessa, uskovat tutkijat. Suomessa oli vuonna 2022 yli puoli miljoonaa yksin asuvaa 60 vuotta täyttänyttä.
Ikääntyneiden asumista tutkinut dosentti Outi Jolanki Tampereen yliopistosta sanoo, ettei ole enää itsestään selvää, että lapset tai suku asuisivat lähellä. Tukiverkosto pitääkin löytää muualta.
Myös vanhusten hyvinvointia tutkinut Jari Pirhonen Tampereen yliopistosta tunnistaa ilmiön. Hänen mukaansa suomalaisten luottamus vanhuuden palveluihin on horjunut.
– Ei voi johtaa mihinkään muuhun kuin katastrofiin, mitä tällä hetkellä tehdään. Pitkäaikaishoitopaikkoja ajetaan alas ja samaan aikaan vähennetään kotihoitoa. Se tarkoittaa, että kohta voi olla pakkokin tehdä tällaisia ratkaisuja, Pirhonen toteaa viitaten kimppa-asumiseen.
Vanhustenhoidosta leikkaaminen on saanut suomalaiset tekemään omia järjestelyitä, sanoo Pirhonen.
47 prosenttia suomalaisista on varautunut vanhuuteen, selviää Vanhustyön keskusliiton vuonna 2024 tekemästä kyselystä (PDF).
Outi Jolanki tunnistaa, että vanhuuteen varautuminen muuttamalla on ainakin jossakin määrin hyvätuloisten etuoikeus. Esimerkiksi esteettömiä, edullisia vuokra-asuntoja tarvittaisiin enemmän.
– Tälläkin hetkellä on tarjolla esteettömiä, viihtyisiä ja palveluiden lähellä olevia senioriasumisen vaihtoehtoja ja kattavat palvelut tarjoavaa palveluasumista, jos on varaa maksaa ekstraa, Jolanki sanoo.
Toisaalta kaikki varautuminen ei vaadi Jolangin mukaan suuria rahoja.
– Ennakoiminen ja varautuminen voi tarkoittaa myös henkistä valmistautumista ja sitä, että pohtii, millaista elämää haluaa elää vanhana. Jotkut panostavat terveyteen tai hakeutuvat uusiin harrastuksiin ja paikkoihin, joissa voi tavata uusia ihmisiä ja jotkut asumaan lähelle lapsia ja lapsenlapsia.
Riidoilta vältytty
Yhteisölliseen asumiseen liittyy myös riskejä.
Tuttavat ovat ennustaneet, että turkulaisessa rivitalossakin riitaannutaan ennen pitkää. Yhteinen rakennusprojekti on toisaalta ollut aika hyvä lujuustesti.
– Tähän asti olemme pärjänneet puhumalla. Välillä on tietenkin erilaisia näkemyksiä, mutta kenenkään ei ole tarvinnut korottaa ääntään tai loukkaantua, toteaa Harri Arikka.
Pariskunnat ovat tehneet yhdessä satoja tunteja talkoita rakennustyömaalla.
– Se on myös hitsannut porukkaa yhteen, kokevat Kai Salmi ja Laura Erkkola, jotka pääsevät muuttamaan uuteen kotiin marraskuun lopussa.
Jokainen neljästä asunnosta on erilainen. Eroa on esimerkiksi huoneluvussa, materiaalivalinnoissa ja värimaailmassa. Yhdelle pihalle tulee puusauna ja toiselle japanilainen puutarha.
Riitojen välttämiseksi ystävykset ovat sopineet kirjallisesti, miten toimitaan, jos joku asukkaista menehtyy, tulee avioero tai taloudellisia vaikeuksia.
– Sopimusten on tarkoitus suojella jokaista meistä. Jos jollekulle tulee odottamaton taloudellinen ongelma, pyrimme myös siinä tilanteessa auttamaan toinen toisiamme, sanoo Arikka.
Hän haluaa rohkaista muitakin suunnittelemaan omaa vanhuuttaan ja miettimään vaihtoehtoja.
– Sen ei tarvitse olla välttämättä mikään rakennusprojekti. Riittää, että ostetaan tai vuokrataan lähekkäin olevia huoneistoja ja yhdistetään sitä kautta voimavaroja, hän huomauttaa.