Yli kolmasosa hyvinvointialueista on tänä syksynä aloittanut yt-neuvottelut, joiden tavoitteena on työntekijöiden vähentäminen. Yhteensä koko maassa on nyt uhattuna runsaat 2 000 hoitoalan työpaikkaa.
Suurimmista henkilöstön irtisanomisista ovat viime viikolla ilmoittaneet Lapin (Lapha) ja Etelä-Karjalan (Ekhva) hyvinvointialueet.
Laphassa henkilöstön vähennystarpeeksi ilmoitettiin 600–700 henkilötyövuotta. Ekhvassa vähennystarve on enintään 560 henkilötyövuotta.
Yt-neuvottelujen syynä on hyvinvointialueille kohdistuva säästöpaine.
Lappeenrantalainen lähihoitaja Anastasia Ovaska sai keväällä vakituisen työn Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kotihoidossa. Hänellä on alalta yli kymmenen vuoden työkokemus ja taustalla monia määräaikaisia työsuhteita. Vakituinen työpaikka oli neljän lapsen yksinhuoltajalle iso asia.
Nyt, muutamaa kuukautta myöhemmin Ovaska on tilanteessa, jossa tuore työpaikka on uhattuna. Ekhvan ilmoitus yhteystoimintaneuvotteluista koskee koko henkilökuntaa ja kaikkia yksiköitä.
– Toivon, että irtisanominen ei osuisi kohdalle, mutta siihenkin olen valmistautunut. Jos tilanne vaatii, olen valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle, mikä olisi kylläkin todella surullista, koska täällä on rakkaita ihmisiä ja turvaverkostoa, Ovaska pohtii.
Omaakin kohtaloaan enemmän Ovaska kantaa huolta irtisanomisten vaikutuksista asuinalueensa ja koko maan elinvoimaan.
– Verojen maksamisesta on tälle seudulle ja koko Suomelle enemmän hyötyä kuin työttömistä. Minusta on väärä tapa käyttää julkista rahaa, että kertaheitolla leikataan työpaikkoja näin radikaalisti, hän sanoo.
Ovaska arvioi lisääntyvän työttömyyden kuormittavan kotikaupunkia monin tavoin.
– Se on pois myös esimerkiksi kahviloilta ja kaupoilta ja muilta, hän lisää.
Valtiovarainministeriö: Irtisanomiset ovat normaalia toiminnan uudistamista
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen päivystyksessä työskentelevä sairaanhoitaja Hanna-Mari Jahma suuntaa kritiikkinsä omia pomojaan korkeammalle tasolle. Hän toivoo, että hallituksen hyvinvointialueille asettamia säästötavoitteita vielä kevennettäisiin.
– Uskon, että hyvinvointialueen johto ei ole näitä irtisanomisia halunnut. Säästöpaine tulee hallituksen ja hallitusohjelman suunnasta, Jahma toteaa.
Hän kertoo tuntevansa olonsa petetyksi ja pitävänsä absurdina, että työntekijäpulasta kärsineeltä alalta ollaan irtisanomassa henkilökuntaa.
Valtiovarainministeriön osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen kommentoi hyvinvointialueilla tänä syksynä meneillään olevien yt-neuvotteluiden suurta määrää osaksi normaalia toiminnan uudistamista.
– Osa hyvinvointialueista on tehnyt vastaavia toimenpiteitä etupainotteisesti vuosia sitten. Ne hyvinvointialueet, jotka tekevät toimenpiteitä nyt, ovat olleet niin sanotusti vähän hitaammin liikkeellä, Ahonen sanoo.
Opiskelijoita oma tulevaisuus pelottaa
– Varmaan pelko.
Näin vastaa terveydenhoitaja Arttu Peltomäki kysymykseen, mitkä ovat hänen ja toisten vastavalmistuneiden opiskelukavereiden ajatukset alan isoista irtisanomisista.
Keväällä valmistunut Peltomäki tekee keikkatöitä vanhustenhoidossa ja on edelleen mukana myös opiskelijoiden edunvalvontatyössä.
– Moni pelkää tulevaisuutta. Mitä tehdä, kun on ensin opiskellut neljä vuotta ja sitten ei olekaan mitään, mihin tarttua kiinni, Peltomäki kuvaa.
Osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä toteaa, että pitkän ajan tilastojen mukaan työvoiman tarve vähenee hyvinvointialueilla pysyvästi.
– Kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä noin kolmannes kaikista hyvinvointialueiden työntekijöistä jää eläkkeelle. Senkin takia on nyt välttämätöntä, että hyvinvointialueella tehdään toiminnallisia muutoksia palvelurakenteeseen ja palveluverkkoon, jotta palvelut pystytään jatkossa tekemään vähän nykyistä vähemmällä työntekijämäärällä, Ahonen toteaa.