Analyysi: Poliisin pitäisi tutkia rikoksia eikä tehdä niitä

Poliisimiehen epäillään syyllistyneen raiskaukseen Helsingin poliisilaitoksella. Se on erittäin vakava rikosepäily, kirjoittaa Ylen rikos- ja oikeustoimittaja Päivi Happonen.

Pasilan poliisitalo kuvattuna lumettomana talviaamuna.
Kuva: Mimmi Nietula / Yle
Nainen katsoo kameraan.
Päivi Happonenrikos- ja oikeustoimittaja

Helsingin poliisilaitokselle marssi elokuussa kutsumattomia vieraita.

Keskusrikospoliisin (KRP) tutkijat kävelivät Helsingin Pasilassa sijaitsevaan poliisitaloon ja ottivat kiinni kollegansa, ihmiskaupparikoksia tutkivan poliisimiehen.

KRP oli aloittanut kaikessa hiljaisuudessa rikostutkinnan, joka on Suomen oloissa äärimmäisen poikkeuksellinen.

Yle uutisoi tiistaina, että Helsingin poliisilaitoksen poliisimiehen epäillään raiskanneen tutkinnan kohteena olleen naisen.

Rikoksista epäilty poliisimies oli kuulustellut naista useita kertoja.

Nainen on tuomittu myöhemmin rikoksista, josta häntä epäiltiin.

Yle ei kerro tuosta aiemmasta tutkinnasta enempää, jotta nyt tutkinnassa olevan raiskausepäilyn uhri ei paljastuisi.

Raiskausepäily poliisitalolla on erittäin vakava asia

Ylen tietojen mukaan epäilty raiskaus on tapahtunut Helsingin poliisilaitoksen tiloissa, yhden lähteen mukaan kuulusteluhuoneessa.

Jos asiat tehdään oikealla tavalla, kuulusteluhuoneessa pitäisi olla poliisin ja epäillyn lisäksi hyvin usein myös epäillyn oikeusavustaja.

Poliisimieheen kohdistuvasta raiskausepäilystä ei ole tarkempaa tietoa.

Se on kuitenkin selvää, että raiskausepäily poliisitalolla on erittäin vakava asia.

Tätä mieltä on myös Suomen poliisin toiminnasta vastaava poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki.

Hän sanoi tänään Ylelle, että poliisissa on nollatoleranssi kaikenlaiselle väärinkäytökselle.

Polisöverdirektör Ilkka Koskimäki.
Ilkka Koskimäki johtaa Suomen poliisin toimintaa. Kuva: Markku Pelkonen / Yle

Poliisijohdon mitta alkaa olla täynnä

Helsingin poliisilaitos irtisanoi raiskauksesta epäillyn poliisimiehen syyskuussa kesken häneen kohdistuvan rikostutkinnan.

Toinen vaihtoehto olisi ollut hyllyttää poliisi rikostutkinnan ajaksi.

Nopea irtisanominen kertoo siitä, että rikosepäily on vakava. Se kertoo myös siitä, että poliisijohdon mitta alkaa olla täynnä poliisien rikosepäilyihin ja -tuomioihin.

Samaan aikaan, kun poliisi yrittää parantaa imagoaan kertomalla julkisuudessa esimerkiksi puuttuneensa Helsingin huumeongelmaan, yksittäisten poliisien rikokset kauhistuttavat kansalaisia.

Syyskuussa tuomittiin kaksi poliisia, jotka jättivät häiriötä aiheuttaneen nuoren miehen pimeään ja kylmään Sipoonkorpeen. Mies olisi pitänyt viedä päivystykseen.

Yle uutisoi kesäkuussa poliisin pahoinpidelleen nuoren pojan, joka oli näpistänyt suklaata.

Viime vuonna uutisoitiin Helsingin poliisilaitoksen poliisista, joka epäillään lukuisista lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista. Mies itse irtisanoutui poliisilaitokselta.

Moni miettii, pitääkö poliisia pelätä

Raiskausepäilyn kohteeksi joutunut poliisi kiistää raiskauksen mutta myöntää syyllistyneensä virkarikokseen. Tapauksen tutkinta on siis kesken, eikä miestä ole tuomittu rikoksesta.

Moni saattaa miettiä, pitääkö poliisia pelätä.

Kansalaisten olisi voitava luottaa siihen, että poliisi tutkii rikoksia eikä tee niitä.

Sen pitäisi olla lähtökohta kaikelle poliisitoiminnalle niin kaduilla kuin poliisitalojen seinien sisäpuolellakin.

Helsingin poliisilaitosta johtava Jari Liukku ei tänään halunnut kommentoida irtisanotun alaisensa raiskausepäilyä.

Poliisiylijohtaja Koskimäki valitsi toisen tavan. Hän jyrähti, ettei poliisissa hyväksytä minkäänlaista väärinkäytöstä.

Sen sanominen mahdollisimman selkeästi on ainut asia, jolla poliisi voi yrittää parantaa luottamustaan silloin, kun se meinaa pahasti horjua.