Kiinalaisista verkkokaupoista tehtyjen ostosten määrä on räjähtänyt käsiin.
Elokuun loppuun mennessä Suomeen oli tuotu tänä vuonna jo 30 miljoonaa lähetystä, ja loppuvuoden kulutusjuhlat eli joulu, Black Friday ja halloween ovat vielä edessä.
Tulli arvioi että koko vuoden määrä nousee yli 50 miljoonaan pakettiin. Tullin pääjohtaja Sami Rakshit kertoi Ylelle maanantaina, että kyky valvoa tavararallia on jo nyt olematon.
Kaikista lähetyksistä on kuitenkin tehtävä ilmoitus Tullille. Ilmoittaja eli ulkomainen verkkokauppa kertoo, mitä lähetys sisältää ja minkä arvoinen se on.
Yle koosti Tullin tuoreimpien tilastojen pohjalta listan siitä, mitä suomalaiset oikein ostavat kiinalaisista verkkokaupoista.
Tätä kaikkea Suomeen ostetaan
Tässä jutussa on kyse Tullin tilastojen pienistä verkkokauppatilauksista, joiden arvoksi lähettäjä on ilmoittanut enintään 150 euroa. Niistä ei tarvitse maksaa tullia.
Niitä lähetettiin Suomeen siis elokuun loppuun mennessä noin 30 miljoonaa kappaletta. Tarkempiin tilastoihin niistä ovat ehtineet vasta tammi–kesäkuun lähetykset.
Tätä kaikkea ne sisälsivät:
Yllä olevat hinnat eivät ole kappalehintoja vaan ”tavaraerän” arvoja.
Yksi lähetys voi sisältää useita tavaraeriä, joissa voi olla useampi kappale samaa tuotetta. Esimerkki: jos tämän jutun pääkuva olisi yksi lähetys, siinä olisi kolme eri tavaraerää eli t-paita, pipo ja laukku, ja niitä voisi olla paketissa useampi kutakin.
Kun tavaraerän arvo voi sisältää useamman samanlaisen tuotteen, yhden tuotteen hinta voi olla vain euron–pari tai allekin.
Isossa kuvassa Suomeen rahdataan pääasiassa vaatteita, asusteita ja sekalaista tavaraa kuten kodin pieniä käyttöesineitä tai rihkamakoruja. Mitä kaikkea suosituin erä eli päähineet tarkkaan ottaen sisältää, sitä ei ole Tullin tiedossa.
Mistä kaikesta on käytännössä kyse, Tullin tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä?
– Kyllä nämä lähetykset ovat pääasiassa sellaisia, että ne mahtuvat suomalaisen kuluttajan postilaatikosta sisään. Edullista tavaraa omaan käyttöön tai sukulaiselle. Kuusi euroa on Kiinasta tulevan tavaraerän keskihinta, Penttilä sanoo.
Tullin on mahdotonta tietää, mitä paketeissa on
Peräti yli 98 prosenttia pienistä ulkomaisista verkkokauppaostoksista tulee Kiinasta.
Kun kauppa koostuu valtavasta määrästä halpatuotteita, ilmoittamisen kanssa on välillä niin ja näin. Tullilla ei ole tästä tarkempaa tietoa kuin pistokokeiden kautta.
– Esimerkiksi päähineiksi merkitystä lähetyksistä on löytynyt välillä sähköjohtojakin, Penttilä sanoo.
Kyse ei ole välttämättä tahallisuudesta vaan siitä, että ilmoittajatahojen algoritmit automaattiluokittelevat tuotteita väärin.
Sisältökin on kirjavaa.
Moni tavaraluokka, kuten kumi-, muovi- ja kotitaloustavarat voivat sisältää melkein mitä vain maan ja taivaan väliltä.
– Ne ovat kaatoluokkia, Penttilä sanoo.
Tullin tilastoista ei myöskään selviä, onko arvot ilmoitettu oikein ja päätyykö kuluttajille tarkoitettua kiinalaista halpatuontia jälleenmyyntiin. Tulli voi napata huomion herättäviä eriä tarkastuksiin.
Pääosin kyse on päivästä toiseen Aasian halki lentävillä rahtikoneilla suoraan kuluttajille tehtävästä nappikaupasta. Jo hinta kertoo, että kyse on pääosin rihkamasta.
– Kun esimerkiksi epäaidoissa koruissa yhden tavaraerän keskihinta on 3,23 euroa, niin ei siellä varmasti mitään jalometallia ole joukossa, Penttilä sanoo.