Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt J. V. Snellman -mitalin Aseman taidelaiturin perustajille Hannu Huitille ja Mikko Ranta-Huitille.
Huitti ja Ranta-Huitti perustivat Punkaharjun vanhalle juna-asemalle kulttuurikokonaisuuden vuonna 2016. He ostivat aseman rakennukset, junien seisakkeen ja tontin huutokaupassa. Suunnitelmissa oli tehdä asemasta kesäasunto.
Huitin ja Ranta-Huitin ystävä sai kuitenkin paremman ajatuksen.
– Miina Äkkijyrkkä keksi, että paikka olisi mahtava taidenäyttelylle. Ensimmäisenä kesänä Miina oli sitten meidän näyttelyssä, Mikko Ranta-Huitti kertoo.
Vuonna 1908 valmistunut Punkaharjun asema on tyyliltään kansallisromantiikan ja jugendin yhdistelmää. Asemarakennuksen lisäksi alueella on makasiinirakennus ja huvimaja sekä puistoalue lehmuskujineen.
Huitti ja Ranta-Huitti esittelevät 400 neliötä käsittävissä rakennuksissa sekä puistossa esimerkiksi veistoksia, kuvataidetta ja lasitaidetta.
– Siinä on aika paljon katsomista, kun puistokin on aika iso. Ja ulkoaitoissa on esillä vähän vaihtelevampaa taidetta.
Ei pääsymaksua
Yhdeksän aukiolovuotensa aikana Aseman taidelaiturista on tullut monenlaista taidetta, arkkitehtuuria ja historiaa tarjoava kokonaisuus. Siellä käy joka kesä noin 30 000 vierasta.
Se on niin paljon, että jos Aseman taidelaituri näkyisi Finland Festivalsin tilastoissa, se olisi Suomen viiden suosituimman kulttuuritapahtuman joukossa.
Huitti ja Ranta-Huitti kertovat, että Aseman taidelaituri muistuttaa Mäntyharjun Taidekeskus Salmelaa. Se oli Finlands Festivalin lipunmyyntitilastoissa Suomen neljänneksi suosituin kulttuuritapahtuma vuonna 2024. Siellä kävi 34 000 ihmistä.
Aseman taidelaituri ei kuitenkaan näy tilastoissa, koska Huitti ja Ranta-Huitti eivät peri kävijöiltä lainkaan maksua.
– Haluamme tukea taidetta ja taiteilijoita. Emme ota taiteilijoiltakaan vuokraa vaan ainoastaan pienen provision, Ranta-Huitti kertoo.
Huitti ja Ranta-Huitti kertoivat elämästään vuonna 2022 Tastula - toista maata -ohjelmassa.
Ei valkoista galleriaa
Mikko Ranta-Huitti arvelee, että kävijöitä kiinnostaa Aseman taidelaiturin kodinomaisuus. Vaikka esillä on Nanna Suden, Soile Yli-Mäyryn ja Hannu Palosuon kaltaisten nimekkäiden taiteilijoiden töitä, miljöö ei ole perinteiden valkoseinäinen galleria.
– Meillä on tapetit ja huonekalut ja aidot matot. Ihmiset hämmästyvät usein, kun he astuvat sisälle, Ranta-Huitti sanoo.
Ensi kesänä Aseman taidelaituri täyttää 10 vuotta. Hannu Huitti kertoo, että hienointa vuosikymmenen aikana on ollut se, miten hyvin punkaharjulaiset ovat ottaneet pariskunnan vastaan.
Nyt J.V. Snellman -mitalin saaminen tuntuu hyvälle.
– Arvostamme, Huitti hymyilee.
J.V. Snelman -mitali on osa Suomen Kulttuurirahaston suomalaisten suurmiesten mitalisarjaa. Kulttuurirahaston hallitus myöntää mitaleita maakuntarahastojen esityksestä.
Esimerkiksi kesäkuussa J.V. Snellman -mitalilla palkittiin rovasti ja kirjailija Matti J. Kuronen ihmisyyden sanoittamisesta ja ajattelun avartamisesta. Huitin ja Ranta-Huitin palkinnon perusteluna on taiteen ilon tuominen.