Ruusuvuoren koulussa Korsossa on sattumalta kasvisruokapäivä. Sehän sopii, sillä olemme tulleet kysymään, mitä ruokailijat ajattelevat Vantaan tavoitteesta vähentää lihan käyttöä kouluruoassa.
Vantaa aikoo nostaa kasvisruoan osuuden päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa nykyisestä noin 20 prosentista 64 prosenttiin 10 vuodessa.
Kaupunki on järjestänyt haastateltavaksi kaksi yhdeksäsluokkalaista, joille kasvisruoka maistuu. Milla Nordfors kehuu koulunsa kasvisruokaa ja pitää tervetulleena tavoitetta lisätä sen määrää ruokalistoilla.
– Se on ilmastolle ja ympäristöllekin tosi hyvä asia. Minun puolesta voi tulla lisää, Nordfors sanoo.
Aino Pesonen kertoo syövänsä sitä, mitä on tarjolla, myös lihaa. Hänestä on kuitenkin hyvä, että kasvisruoka vähentää tarvetta käyttää eläimiä ravinnoksi.
– On ympäristöllekin parempi, jos syödään enemmän kasvisruokaa, Pesonen toteaa.
Vantaa pyrkii vähentämään lihan käyttöä sekä terveys- että ympäristösyistä. Tavoite on osa kaupunginhallituksen elokuussa hyväksymää Green deal -sitoumusta.
Uusia reseptejä
Reseptien kehittäminen ja ruokakasvatus ovat keskeisiä keinoja, joilla Vantaa pyrkii saavuttamaan tavoitteensa.
Kaupungin mukaan lapset saavat kokeilla uusia makuja ja osallistua ruokien suunnitteluun reseptipajoissa.
Oppilaiden toiveita kysellään kouluissa jatkuvasti, kertoo Vantin ateriapalveluiden suunnittelija Teppo Katajamäki. Vantti on kaupungin omistama yhtiö, joka tuottaa ateriapalveluita ja kehittää ruokareseptejä.
– Meillä on paljon hyvää reseptiikkaa jo valmiina, mutta pyrimme löytämään uusia keinoja, että ruoka osuisi oppilaiden mieltymyksiin, Katajamäki kertoo.
Oppilaiden toiveissa korostuvat Katajamäen mukaan roskaruoaksikin miellettävät ruoat, kuten hampurilaiset, tortillat ja pitsat.
– Tarjoamme niitä mielellämme, mutta ravitsemussuositusten mukaisilla raaka-aineilla ja vain silloin tällöin. Koko ruokalista ei voi missään nimessä koostua tällaisista ruuista.
Vantin mukaan viimeaikaisia uudistuksia ruokalistalla on ollut esimerkiksi suosituksi noussut seitankebabkastike. Makuja haetaan myös maailmalta.
– Esimerkiksi butter chicken on viime aikoina nostettu ruokalistalle. Se on maistunut oppilaille hyvin, Katajamäki kertoo.
Kaikkea lihaa ei poisteta lautaselta
Kasvisruoan lisäämisessä ei ole kyse siitä, että liha poistetaan lautaselta kokonaan.
Tarkoitus on kehittää edelleen niin sanottuja hybridireseptejä, joissa osa lihasta korvataan jollain kasviproteiinilla.
Butter chickenin eli intialaisen voikanan kaltaiset ruoat on Katajamäen mukaan suhteellisen helppo muuntaa kasvisversioiksi. Markkinoilla on runsaasti erilaisia kasviproteiineja.
– Testaamme, mikä proteiini reseptiin milloinkin sopii. Jos halutaan jauheliharuoan tyyppinen kasvisruoka, silloin valitaan tietysti eri kasviproteiini kuin kanapohjaiseen, Katajamäki valaisee.
Ruokailijoiden määrä kasvussa
Haasteena on, että kouluruoka ei tahdo maistua kaikille.
Kouluruokaa söi tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan päivittäin 41 prosenttia Vantaan kahdeksan- ja yhdeksänluokkalaisista.
Koulun ruokalassa ryhmä poikia kieltäytyy haastattelusta, mutta Eliel Blom suostuu. Yhdeksäsluokkalaista Blomia ei myöskään haittaa kasvipohjaisen ruoan lisääminen ruokalistoilla.
– Mielestäni kasvisruoka on ihan yhtä hyvää kuin liharuoka. Kaikki eivät tietenkään tykkää kasvisruoasta. Ei kyllä liharuoastakaan, Blom tietää.
Kaupungin uusi linjaus on lisännyt ruokailijoiden määrää tänä syksynä. Kaupunki on linjannut, että seiska- ja kasiluokkalaiset osallistuvat ruokailuun valvotusti.
– Se näkyy varsinkin yläkouluissa useamman sadan henkilön ruokailijan määrän nousuna, Vantin tuotantovastaava Hanna Hölttä kertoo.
Kotimaista kalaa lisää tarjolle
Osana Green deal -sitoumusta Vantaa pyrkii lisäämään myös kestävästi kalastetun kotimaisen ja Itämeren kalan käyttöä.
Monet merten kalakannat ovat ylikalastettuja. Kotimaisen kalan korkea hinta ja saatavuus aiheuttavat haasteita, suunnittelija Teppo Katajamäki sanoo.
Vantin mukaan suosittuja kalaruokia ovat erityisesti kalapuikot ja -pyörykät, tonnikalapastavuoka ja kalakeitto.
Lapset ja nuoret voivat vieroksua kotimaisen kalan makua ja tuoksua, jos he eivät ole tottuneet syömään kotimaista kalaa kotona.
Eliel Blomille kalaruoat eivät ”hirveästi maistu” koulussa, koska hänestä tarjottu kala on heikkolaatuista. Silti hän kannattaa kotimaisen kalan lisäämistä ruokalistalla.
– Kuulostaa hyvältä, että kala tulee läheltä, mutta toivottavasti se olisi hyvälaatuista.