Hämeenkyrön kunnassa Pirkanmaalla on kiistelty yli neljä vuotta hevosenlannasta.
Erikoisessa mittelössä on kyse siitä, minne hevostilallisen kahden hevosen jätökset päätyvät.
Kiistaan on vuosien varrella palanut veronmaksajien rahoja ja kunnan virkamiesten työaikaa useiden satojen työtuntien verran.
Kiista sai alkunsa vuonna 2021, kun ravivalmentaja Minttu Mäkinen muutti vuokralle Hämeenkyrön Käkisaareen neljän hevosen kanssa.
Lähistöllä pitkään asuneet Raimo ja Helena Käpynen kummastelivat, ettei heidän kanssaan keskusteltu ennen hevostoiminnan aloittamista.
– Silloinen rakennustarkastaja lupasi, ettei tontille tule yhtäkään hevosta. Luotimme virkamiehen sanaan, Raimo Käpynen sanoo.
Hevoset jäivät. Käpyset ja toinen naapuripariskunta valittivat hevostoiminnasta kuntaan, sillä kokivat rakennustarkastajan pettäneen sanansa.
Hämeenkyrön kunnan rakennustarkastaja Hannu Suoniemen mukaan Käpysiä ei tarvinnut kuulla asiassa, sillä Käpyset ja Mäkinen eivät ole rajanaapureita: asuintonttien väliin jää Mäkisen hevosilleen vuokraama pelto.
”Luvat kunnossa”
Minttu Mäkinen kertoo, että vuosien varrella hevostilan toiminnasta on tehty valituksia myös esimerkiksi hajusta ja kärpäsistä.
Hän pitää kohteluaan epäoikeudenmukaisena.
– Kaikki luvat ovat olleet kunnossa alusta saakka. Asiakirjoja ja toimenpiteitä on vaadittu perusteetta, vain naapureiden valituksen takia.
Hevosista on tehty eläinsuojeluilmoituksia, joita Mäkinen kuvaa perättömiksi.
– Ilmoitusten mukaan hevoseni tekevät kuolemaa. Tilalla on käynyt useaan otteeseen myös valvontaeläinlääkäri, joka ei ole havainnut hevosten oloissa vikaa.
Yle on nähnyt asiakirjat, jotka todistavat eläinlääkärin todenneen hevoset hyvinvoiviksi.
Kiistaa myös rakennuksista
Käpyset pitävät myös Mäkisen tilalla olevaa hevossuojaa sekä siirrettävää varastoa laittomina. Mäkinen kiistää väitteet.
Hannu Suoniemi ei ole myöntänyt rakennuslupia, vaan ne ovat hänen edeltäjänsä käsialaa.
Suoniemi kiistää Mäkisen rakennusten lainvastaisuuden.
Tilapäinen käyttö on ollut rakennusluvan myöntäneen edellisen rakennustarkastajan tiedossa, mutta tämä ei ole puuttunut asiaan.
– Rakennusluvat ovat lainvoimaisia eli niiden valitusoikeus on mennyt.
Mihin lanta päätyy?
Vuosien varrella kiista on paisunut koskemaan erityisesti hevosenlantaa.
Käpyset ja toinen naapuripariskunta epäilevät, ettei tilalla kerätä hevosten jätöksiä pois lainkaan. He pelkäävät, että lanta valuu keväisin sulamisvesien mukana järveen.
Mahdollisten ympäristöhaittojen takia Käpyset ovat vuosia vaatineet, että hevostilan toiminta lakkaa.
– Ympäristö on erikoisasemassa, kun kyseessä on järvi ja mökkialue. Mittauksissa fosfori ja typpi ovat olleet koholla, Helena Käpynen sanoo.
Kunnan suorittamissa mittaustuloksissa vesi on todettu hyväksi uimavedeksi kohonneista arvoista huolimatta.
Hämeenkyrön vs. ympäristötarkastajana viime joulukuussa aloittanut Heidi Kotiporo vahvistaa, että kunnassa on vireillä valitus, jossa vaaditaan hevostenpitotoiminnan lopettamista.
– Vireillepanoa on perusteltu sillä, ettei lantaa ole kerätty eikä kunnalla ole myöskään tietoa mihin lantaa on hevostilalta viety, jos sitä on kerätty.
Kunta on saanut useita samanlaisia valituksia vuosien varrella.
Hämeenkyrö on pyytänyt hevosten omistajalta vuodesta 2022 alkaen asiasta selvityksiä. Joidenkin asiakirjojen mukaan lannan kerääminen jää epäselväksi, toisissa sen todetaan olleen riittävää.
Omistaja: ”Lanta kerätään”
Minttu Mäkinen vakuuttaa, että lanta kerätään pelloilta oikeaoppisesti. Myös valvontaeläinlääkäri on tarkastuksillaan todennut hevosten ympäristön asianmukaiseksi.
Maaliskuussa 2023 elinympäristölautakunnan lupajaosto asetti kuitenkin uhkasakon, jotta Mäkinen kertoisi, minne hevosten lanta päätyy. Myöhemmin lupajaosto perui sen todettuaan Mäkisen selvitykset lannan keruusta riittäviksi.
Mäkinen kertoo keränneensä lantaa esimerkiksi siirtolavalle. Alussa hän kuljetti lannan toisaalle kuten laki sallii, muttei ole halunnut paljastaa minne.
– En halunnut kertoa minne vien lannan, sillä naapureista aiemmin aiheutuneen häiriön vuoksi pelkäsin, että asiasta voisi koitua lannan vastaanottajalle harmia.
Tällä hetkellä Mäkinen kerää lannan katetulle siirtolavalle jossa se kompostoidaan. Sen jälkeen lanta hyödynnetään maanparannusaineeksi.
Tänä syksynä Hämeenkyrön kunta on vaatinut Mäkistä toimittamaan tiedon hevosenlannan käsittelystä aina vuodesta 2021 alkaen. Päätöstä perustellaan sillä, ettei kunta ole saanut tietoa lannan kuljetuspaikasta tai -määristä.
Vaade on epätavallinen. Ilmoitusvelvollisuus ei perustu lakiin eikä kunta yleensä penää tietoa. Ympäristötarkastaja Kotiporon mukaan kunta kuitenkin voi vaatia tietoa mikäli se epäilee, että lanta saattaa aiheuttaa ympäristöhaitan.
Minttu Mäkinen pitää vaadetta erikoisena, koska muilta ei ole vaadittu samaa.
– En ole kuullut, että keltään olisi vaadittu aiemmin samaa. Jos ympäristömääräys tai muu pykälä vaatii jotain, hoidan asiat. Hyvän mielen myönnytyksiä en tee vain siksi, että joku valittaa.
On mahdollista, että lannan loppusijoituspaikasta tullaan Hämeenkyrössä kiistelemään jatkossakin.
