Varhaiskasvatuksessa on yhä enemmän vauvoja. Alle yksivuotiaiden osuus kasvaa, vaikka määrät ovat vielä melko pieniä. Nuorimmillaan varhaiskasvatuksen voi aloittaa jo 8-kuukautisena.
Opetushallinnon mukaan alle 2-vuotiaista oli varhaiskasvatuksessa viime vuonna 43 prosenttia ikäluokasta. Se on viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin vielä neljä vuotta sitten.
– Osallistumisaste nolla–kaksivuotiailla lapsilla on noussut, se on selvä trendi, sanoo Opetushallituksen opetusneuvos Heidi Sairanen.
Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuminen kokonaisuudessaankin lisääntyy, vaikka lapsia syntyy vähemmän ja ikäluokat pienenevät.
Osallistumisasteen nosto on kirjattu myös hallitusohjelmaan.
Livia sosiaalistuu ja saa virikkeitä
Kokkolalainen Livia Tynkkynen, 1 v 4 kk, on ollut varhaiskasvatuksessa nyt kolme viikkoa. Tosin vain kaksi päivää viikossa, sillä loput kolme arkipäivää isä Jonatan Tynkkynen on vanhempainvapaalla Livian kanssa.
Äiti Roosa Ojala taas palasi täysipäiväisesti töihin saatuaan työtarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä.
Jo aiemmin oli käynyt selväksi, että paluu töihin tulee ajankohtaiseksi viimeistään syksyllä, sillä hoitovapaalle laskeutuminen tipautti perheen tulotason rajusti.
Kyllähän monin tavoin lapsiperheitä tiukille ajetaan
äiti Roosa Ojala
Kotihoidontuen kuntalisä olisi auttanut paljon, mutta Kokkola-tuki loppui keväällä.
– En tiedä mitään rikkaampaa tapaa käyttää säästöjä kuin olla oman lapsen kanssa kotona, mutta kyllähän monin tavoin lapsiperheitä tiukille ajetaan, sanoo Ojala.
Livialla on sujunut varhaiskasvatuksen aloitus hyvin. Energiselle lapselle on tarjolla virikkeitä ja uusia sosiaalisia suhteita.
– Tärkeitä oppeja sieltä tulee, mutta hurjalta kuitenkin tuntuu noin pieni sinne laittaa. Siinä on puolensa ja puolensa, sanovat Ojala ja Tynkkynen.
Syitä varhaiskasvatuksen aloittamiseen yhä nuorempana on useita. Asiantuntijat listaavat kolme tärkeintä.
1. Talous ja työelämän muutos
Lapsiperheiden kurjistunut taloustilanne on aikaistanut vanhempien töihin paluuta. Kotihoidon tuen taso ei ole noussut samassa suhteessa kuin hinnat.
– Kun taloustilanne taantui, selvästi pienempiä lapsia on tullut hoitoon. Vanhempien pitää mennä töihin kohonneiden elinkustannusten vuoksi, kertoo Seinäjoen varhaiskasvatusjohtaja Aija-Marita Näsänen.
Myös epävarmuus työpaikan säilymisestä on kasvanut, jolloin paine palata takaisin töihin lisääntyy, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula.
Tampereella yhä harvempi hoitaa lastaan kotona enää 3-vuotiaaksi. Vanhemmat ovat kertoneet syyksi elinkustannusten nousun ja paineen palata muuttuvaan työelämään.
Aina perheen heikko taloustilanne ei aja takaisin töihin vaan suuntaus on myös päinvastainen. Lammi-Taskula muistuttaa, että kaikista heikoimmassa asemassa olevilla kotihoidon tukeen sisältyy usein piilotyöttömyyttä.
– Kotihoidontuki voi kuulostaa mukavammalta kuin olla työttömänä. Silloin ei ole niin suurta eroa siinä, saako pientä kotihoidon tukea vai pientä työttömän peruspäivärahaa.
Myös kuntakohtaisia eroja on.
Jotkut kunnat tarjoavat kotihoidon tuen kuntalisää, mikä houkuttelee olemaan pidempään kotona. Jos kuntalisää pienennetään tai se poistetaan, pienempiä lapsia voi tulla enemmän varhaiskasvatukseen.
Esimerkiksi Helsingissä alle 3-vuotiaiden osuus on kasvanut nopeasti läpi 2000-luvun. Pienten osuutta on voinut nostaa Helsinki-lisän poisto vuonna 2021 yksi vuotta täyttäneiltä lapsilta, arvioi varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi.
Osassa kuntia varhaiskasvatus on maksutonta kaikille. Se voi johtaa siihen, että lapsi aloittaa varhaiskasvatuksessa aikaisemmin, THL:n Lammi-Taskula pohtii.
2. Asennemuutos
Suurin muutos on asiantuntijoiden mukaan tapahtunut vanhempien asenteissa. Etenkin äidit ovat valmiita laittamaan lapsen kodin ulkopuoliseen hoitoon aiempaa nuorempana, kertoo THL:n ja Kelan perhevapaakysely 2022.
Äideistä 40 ja isistä 36 prosenttia kokee, että 1,5–2 vuotta on sopivin ikä laittaa lapsi varhaiskasvatukseen.
Silti entistä useampi vanhempi on sitä mieltä, että jo vuoden tai puolentoista vuoden ikäinen lapsi voi aloittaa varhaiskasvatuksen.
– Kyse on ihan selkeästä ajattelutavan muutoksesta, sanoo Lammi-Taskula.
Yhä useammin vanhemmat ajattelevat, että varhaiskasvatuksessa on kyse koulupolun alusta.
– Ennen ajateltiin, että päivähoito mahdollisti vanhempien työn tai opiskelun. Nykyään kaikki lähtee siitä, että varhaiskasvatus on lapsen oikeus. Se ei ole palvelu huoltajille, vaan palvelu lapsille, opetusneuvos Heidi Sairanen Opetushallituksesta sanoo.
3. Sosioekonominen tausta ja syntyvyys
Asennemuutosta on tapahtunut etenkin korkeasti koulutettujen vanhempien kohdalla: he arvostavat enemmän jo aivan pienten lasten varhaiskasvatusta, kertoo THL:n Lammi-Taskula.
Myös entistä suurempi osuus pikkulasten vanhemmista on korkeasti koulutettuja. Syntyvyys on vähentynyt jo yli kymmenen vuoden ajan erityisesti vähemmän koulutettujen keskuudessa.
– Vähemmän koulutetut äidit ovat paljon pidempään lasten kanssa kotona kotihoidon tuen turvin. Korkeasti koulutetut taas palaavat nopeammin työelämään, koska heillä on parempi asema ja palkka sekä mielenkiintoinen työ.
Juttua varten teimme kyselyn kahdeksalle suurelle kaupungille. Vastaajina olivat Tampere, Helsinki, Oulu, Kuopio, Turku, Kokkola, Seinäjoki ja Vaasa.