Kuluttajien luottamus parani tässä kuussa hieman, mutta niin vähän ettei se vaikuta isoon kuvaan joka on edelleen:
Suomessa ja maailmalla on niin epävarmaa, että ihmiset säästävät.
Myönteiset merkit ovat pieniä. Lainaa aikoo ottaa aiempaa useampi, samoin kiinnostus auton ostamiseen lisääntyi edellisestä kyselystä. Siinäpä se.
Luottamus on ollut heikkoa siitä asti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Syvistä vesistä tultiin alkujärkytyksen jälkeen hiukan ylöspäin, mutta sen jälkeen luottamus on ollut kutakuinkin yhtä huonolla tolalla nyt jo kolmatta syksyä putkeen.
Huolta tuovat työttömyys, sodat ja – suomalainen politiikka
On käynyt jo selväksi, että kuluttajia huolettavat ennen kaikkea työttömyys ja maailman myllerrys.
Suomen työttömyysluvut ovat kivunneet EU-kärkipäähän eikä käännettä ole vielä tullut. Sota Ukrainassa jatkaa armotonta jauhamistaan eivätkä sanat Putin, Gaza tai Trump herätä mielikuvia siitä, että yleinen harmonia vahvistuisi tai kriisit päättyisivät.
Maaliskuussa Tilastokeskus mittasi tarkemmilla lisäkysymyksillä, mikä kuluttajia oikein huolettaa. Vastaukset ovat paljonpuhuvat.
Kärkeen nousi maailmanlaajuinen kehitys, joka huoletti peräti neljää viidestä.
Yllättäen toiseksi suurin huoli oli inflaatio. Ihmisten muisti tuntuu olevan pitkä, sillä inflaatio laukkasi viimeksi vuonna 2023 ja pysynyt sitten kurissa. Ehkä kahvin ja suklaan hinnannousu saa tuntemaan, että hinnat laukkaisivat vieläkin.
Seuraavaksi suurimmat kolme huolta olivat Suomen työllisyystilanne (huoletti kahta kolmesta), verotus- ja leikkauskysymykset (kolmea viidestä) ja kiinnostavasti myös suoraan Suomen poliittinen kehitys (kolmea viidestä).
Emme saa tietää tarkemmin, mikä poliittisessa kehityksessä ihmisiä huoletti. Tätä ei kyselyssä yksilöity.
Mutta jos asiaa lähestyy toista kautta, niin ainakaan poliittisessa puheessa ei viime vuosina ole ollut aineksia positiivisen ilmapiirin luomiseksi.
Päinvastoin politiikka on yhä useammin kunnioittavan sijaan tölvivää, somessa ihmisryhmiä leimataan surutta, puoluerajojen yli kurottavat positiiviset avaukset puuttuvat ja velka- ja leikkauspuhe pumppaa kansalaisiin lisää jatkuvaa huolta.
Tämä kaikki vaikuttaa yleiseen ilmapiiriin.
Samoin se, että osalla mahdollisuudet kuluttaa ovat olemattomat. Hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset sysäävät sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen vaikutusarvion mukaan jopa 31 000 lasta köyhyyteen.
Talouspolitiikan tehtävä on ennen kaikkea pitää ihmiset töissä ja tukea talouden rullia. Vaikeina aikoina, joita nytkin eletään, tehtävänä olisi näyttää esimerkkiä, rakentaa siltoja ja luoda luottamusta siihen, että kaikki järjestyy.
Klassikkoesimerkki sillanrakennuksesta on talvisodan aikainen Tammikuun kihlaus.
Nyt vastaavasta ilmapiiristä ei ole merkkejä. Koulujen kännykkärajoitus on harvinainen uudistus, sillä sen järkevyydestä ollaan melko yhtä mieltä yli puoluerajojen.
Mutta se ei vaikuta talouteen tai kuluttamiseen.
Kuluttaja on pätevä ilmapuntari
Ennusteet lupaavat hiukan parempaa.
Työttömyyden pitäisi alkaa pian hiukan hellittää, pitkään piiputtanut Saksan talous osoittaa kasvun merkkejä ja yritykset ja ekonomistit ovat kuluttajia luottavaisempia siihen, että kohta lähtee.
Mutta lähteekö?
Omia rahojaan käyttävä kansalainen on pätevä talouden ilmapuntari, joka suodattaa yhteiskunnalliset riskit päätöksiksi. Moni pohtii isot hankinnat tarkasti, harvempi ostaa ne impulsiivisesti.
Puolet bruttokansantuotteesta syntyy yksityisestä kulutuksesta eli sinun, minun ja meidän kulutuksestamme. Ihmiset luovat talouden, ei toisinpäin.
Ihmiset ovat erehtyväisiä ja tekevät typeryyksiä. Mutta pitkässä juoksussa käyttäytyminen on rationaalista, heijastelee ajan henkeä ja sen luomia mahdollisuuksia.
Koronakriisi, velkaantuminen ja sodat ovat saaneet meidät varovaisiksi, kuten jutussa aiemmin mainitun inflaatiopeikonkin takertuminen takaraivoon osoittaa.
Kulutusjuhlia on turha odottaa, ennen kuin isot kysymykset lakkaavat vaivaamasta ihmisten mieliä.
Juttua varten on haastateltu kuluttajaluottamusmittauksen taustoista yliaktuaari Pertti Kangassaloa, joka tutkii aihepiiriä Tilastokeskuksessa.
Voit keskustella aiheesta 29.9. kello 23:een saakka.