Kahden massiivisen tornitalon rakentaminen herättää vahvaa kritiikkiä Rovaniemellä.
S-ryhmään kuuluvan Osuuskauppa Arinan ja yksityisen asunto-osakeyhtiö Rova-Pekan saama muutos keskustakorttelin asemakaavaan mahdollistaa Arinalle 18- ja Rova-Pekalle 14-kerroksisen talon. Rakennukset olisivat selvästi korkeampia kuin keskustan muu rakennuskanta.
Kriitikoiden mielestä asemakaavan muutosta ajettiin voimalla läpi, ja päättäjille on annettu kaunisteltuja tietoja muutoksen vaikutuksista.
Ylen saamien tietojen mukaan kaavan vaikutusten arvioinnista on myös poistettu kriittisiä arvioita siitä, miten tornitalot sopeutuvat ympäristöönsä ja miten kaavamuutos noudattaa osayleiskaavaa.
Arinan tornitalojen kaavaprosessissa on kyse myös yhdenvertaisuudesta.
Kilpaileva hotelliyrittäjä Mikael Gröhn sai aiemmin poikkeamisluvan vain 9-kerroksiselle hotellille, kun nyt Arinalle ollaan mahdollistamassa 18-kerroksinen hotellikiinteistö. Grönin hotelli tulee kulmittain viereiselle tontille Arinan tontista.
Kaavaehdotusta kaunisteltiin valmisteluvaiheessa
Ylen saamien tietojen mukaan kaavamuutoksen vaikutuksia kaunisteltiin kaavan valmisteluvaiheessa viime vuonna. Kaavoituspäällikkö Markku Pyhäjärvi poisti kuntapäättäjien käsittelemästä ehdotuksesta huomattavan määrän kriittistä tekstiä.
Poistettujen tekstien mukaan kaavamuutos ei noudata osayleiskaavan määräystä kaupunkikuvallisten arvojen säilyttämisestä eikä rakennusten soveltumisesta kaupunkikuvaan. Se rikkoo myös osayleiskaavan henkeä Kauppatorin sijoittamisesta Lordinaukiolle keskustan vetovoiman tukemiseksi.
Lisäksi kaavoituspäällikkö Pyhäjärvi muutti kaavaselostusta muutoinkin hankkeen kannalta hyväksyttävämmäksi vastoin kaupunginarkkitehti Sipi Hintsasen valmistelemaa tekstiä.
Hintsanen oli yrittänyt jopa jättää Pyhäjärven esitykseen eriävän mielipiteen, mutta se ei ollut teknisten syiden vuoksi mahdollista.
Hintsanen on kertonut Ylelle myöhemmin, että hotellihanke on sinänsä hyvä ja kannatettava, mutta esitykseen sisältyi vielä liian paljon yhteensopimattomia ristiriitoja. Niiden ratkaisemiseksi Hintsanen olisi halunnut saada vuoden verran lisää valmisteluaikaa.
Rovaniemen kaupunginvaltuusto päätti kuitenkin hyväksyä kaavamuutoksen kesäkuussa 2024. Siitä tehtiin kuukauden sisällä kolme valitusta hallinto-oikeuteen.
Katso videoilta, millaisen varjon tornihotelli heittäisi Rovaniemen keskustassa kesällä ja talvella
Kaupunki puolustelee kaavaratkaisua
Rovaniemen kaupungin kaavoituspäällikkö Markku Pyhäjärvi ja hänen esimiehensä, teknisten palvelujen toimialajohtaja Pertti Onkalo, eivät halunneet kommentoida kaavaratkaisua Ylelle, koska asia on hallinto-oikeuden käsittelyssä.
Kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio sen sijaan sanoo, että kaavan valmistelussa kaikki lausunnot ja muistutukset on käsitelty normaalin kaavaprosessin mukaisesti. Kaupungin näkemyksen mukaan päätökset ovat lainmukaisia.
Vainion mukaan Lapin ely-keskuksen kanssa on myös neuvoteltu, ja sen lausunto on huomioitu kaavaratkaisussa. Vainio korostaa, että Lapin ely-keskus ei valittanut asemakaavasta.
Tosin ely-keskus kertoo, että se tulkitsi nykyistä lainsäädäntöä siten, että sillä ei ollut tässä tapauksessa oikeutta valittaa.
Vainio myöntää, että korkealla rakentamisella on vaikutuksia kaupunkikuvaan ja kaukomaisemaan.
– Haasteena on löytää tasapaino maiseman säilymisen ja kehityksen välillä. Hallittu muutos mahdollistaa tulevaisuuden arvokkaan kulttuurimaiseman luomisen, hän sanoo.
Rovaniemen kaupungin ydinkeskustan osayleiskaava antaa mahdollisuuden harkita rakennusten korkeuksia asemakaavoituksen yhteydessä.
Vainion mukaan korttelin rakennustehokkuus ei poikkea merkittävästi keskusta-alueen muusta rakennuskannasta eikä siten ole ristiriidassa yhdenvertaisuuden vaatimuksen kanssa.
Lapin ely-keskus on kuitenkin eri mieltä. Sen mukaan rakennusoikeus poikkeaa huomattavasti läheisistä vastaavista alueista sekä korttelitehokkuudeltaan että etenkin korkeudeltaan.
Perinteisesti Rovaniemen ydinkeskustassa rakennukset ovat olleet korkeintaan nelikerroksisia, mutta viime aikoina suurinta kerroslukua on nostettu kuuteen–seitsemään.
Lapin ely-keskus varoitti kaupunkia
Lapin ely-keskus totesi lausunnossaan kaavaehdotuksesta, että 18- ja 14-kerroksiset kerrostalot muuttaisivat rakennettua ympäristöä, lähi- ja kaukomaisemaa ja koko kaupunkikuvaa hyvin laajalla alueella.
Keskuksen mukaan rakennuksilla olisi myös merkittäviä vaikutuksia lähialueiden varjostukseen ja tornitalon vierustan tuuliolosuhteisiin.
Ely-keskus varoitti Rovaniemen kaupunkia siitä, että pienialainen, yhtä korttelia koskeva asemakaavamuutos ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia vaatimuksia. Lisäksi kaavamuutos ei perustu yleiskaavaan.
Ely-keskuksen mukaan on myös kyseenalaista, täyttääkö kaavamuutos perustuslain vaatimuksen maanomistajien yhdenvertaisesta kohtelusta.
Kumppanuuskaavoitusta vai ”kaverikapitalismia”?
Rovaniemen kaavapäätös on hyvä esimerkki siitä, miten kaavoituksessa markkinalähtöinen kehittäminen on korvannut perinteisen, kunnan omiin intresseihin pohjaavan kaavoituksen, sanoo yhdyskuntasuunnittelun apulaisprofessori Anssi Joutsiniemi Oulun yliopistosta.
Joutsiniemi ei tunne S-ryhmään kuuluvan osuuskauppa Arinan ja yksityisen asunto-osakeyhtiön rakennushankkeita Rovaniemen ydinkeskustassa, vaan kommentoi asiaa yleisellä tasolla.
– Tätä on nyt ihmetelty kaavoittajien keskuudessa jonkin aikaa, koska järjestelmä on erityisen altis kaikelle kaverikapitalismista ihan puhtaaseen korruptioon. Lainmukaisuutta arvioidaan usein vasta jälkikäteen oikeudessa, koska kaavojen sisältövaatimukset ovat yleisluonteisia, Joutsiniemi sanoo.
Järjestelmä on erityisen altis kaikelle kaverikapitalismista ihan puhtaaseen korruptioon.
apulaisprofessori Anssi Joutsiniemi
Arinan ja Rova-Pekan tornitalojenkin kaavamuutos on hallinto-oikeuden käsittelyssä.
Tornitalojen kaavasta jätettiin kolme valitusta Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle. Yhden valituksen jättivät naapurihotellit, toisen Rovaniemen keskikaupungin asukasyhdistys ja kolmannen yksityishenkilö.
Valituksissa toistuivat muun muassa huoli tornihotellin varjostus- ja tuulivaikutuksista sekä siitä, miten korkea torni muuttaisi pysyvästi kaupunkimaisemaa.
Laillinen päätös ei välttämättä ole hyvää hallintoa
Apulaisprofessori Anssi Joutsiniemen mukaan isoin kysymys tässä yhteydessä on julkishallinnon legitimiteetti eli päätösten hyväksyttävyys.
– Jos merkittävä määrä kuntalaisia ei pidä päätöksiä perusteluina, voi kysyä, tekeekö valtuusto silloin oikeita päätöksiä.
Varsinkin Arinan tornihotelli on herättänyt paljon kritiikkiä rovaniemeläisten keskuudessa. Joukko rovaniemeläisiä teki jopa vaihtoehtoisen suunnitelman kaavasta.
Teknisen lautakunnan varapuheenjohtaja Tarja Suopajärvikin (vihr.) pitää asukkaiden luottamuspulaa perusteltuina.
Suopajärvi ei kuitenkaan osaa sanoa, mitä pitäisi tehdä, jotta kaupunkilaisten luottamus palautuisi Rovaniemellä harjoitettavaan ”kumppanuuskaavoitukseen” eli rakennuttajilta nousevien toiveiden ja ehdotusten perusteella alkaviin kaavoitushankkeisiin.
– Ei tavallinen kunnanvaltuutettu tai teknisen lautakunnan jäsen pysty sitä asiaa yksin ratkaisemaan. Voi olla, että tämä vaatii jonkin juridisen prosessin.
KORJATTU 20.10.2025 11:09 Arinan nimi Osuuskauppa Arinaksi, kun tekstissä aiemmin puhuttiin Osuusliike Arinasta.