PEKING Kiinan oikeuslaitos on hallituksen käsikassara ja edesauttaa viranomaisia järjestelmällisesti rikkomaan ihmisoikeuksia etenkin arkaluonteisissa tapauksissa. Oikeuslaitoksen toiminnan ilmeisenä tavoitteena on tukahduttaa ihmisoikeuksien puolustamiseen liittyvää toimintaa ja estää kansalaisia osallistumasta siihen vapauden menettämisen uhalla.
Tämä on johtopäätös ihmisoikeusjärjestö Amnestyn selvityksestä, jonka järjestö julkaisee tänään keskiviikkona, Kiinan kansallispäivänä.
Selvitys perustuu 102 syytteen ja tuomion analyysiin. Ne ovat peräisin 68 oikeusjutusta, joissa osallisina on ollut 64 ihmisoikeuksien puolustajaa vuosina 2014-2024.
Oikeusdokumenttien tutkimisen lisäksi järjestö on haastatellut ihmisoikeusaktivisteja ja heidän puolustajiaan. Yksi haastatelluista on ihmisoikeusjuristi Wang Quanzhang.
– Kun he väittävät puolustavansa lakia, he selvästi polkevat sitä itse, Wang sanoi Amnestylle tämän vuoden kesäkuussa.
Wang tuli tunnetuksi puolustusasianajajana poliittisesti arkaluonteisissa oikeusjutuissa Kiinan valtiota vastaan. Yle tapasi Wangin Pekingissä vuonna 2022.
Kiina katsoi hänen toimintansa olevan kumouksellista. Hänet vangittiin vuonna 2015 ja tuomittiin kumouksellisesta toiminnasta valtiota vastaan.
Vapauduttuaan hän on pysynyt perheineen tarkkailun alaisena.
Amnesty: Vapaa puhe on kriminalisoitu
Amnestyn mukaan Kiinan valtion vakuuttelut kansainvälisestä yhteistyöstä ja lain kunnioittamisesta verhoavat synkän todellisuuden.
– Ihmisoikeuksien puolustajia pidetään valtion vihollisina, vaikka he eivät tekisi muuta kuin puhuisivat, kokoontuisivat rauhanomaisesti ja kävisivät vuoropuhelua muun maailman kanssa. He rohkeutensa johtaa vankeuteen, kidutukseen ja tekaistuihin oikeudenkäynteihin, sanoo Amnestyn Kiinan-johtaja Sarah Brooks.
Amnestyn tutkimista 68 oikeusjutusta 67:ssä annettiin tuomio. Jokaisessa niissä syytetty tai syytetyt todettiin syyllisiksi. Vankeustuomiot vaihtelivat 18 kuukaudesta 19 vuoteen.
Yli 90 prosentissa tapauksia tuomioistuimet nojasivat tuomioissaan kansalliseen turvallisuuteen tai ylimalkaisiin, kansainvälisistä standardeista poikkeaviin säännöksiin yleisestä järjestyksestä.
Kumoukselliseen toimintaan osallistuminen tai yllyttäminen sekä kiihotus ovat olleet syytteistä yleisimpiä. Ne ovat tarjonneet Amnestyn mukaan viranomaisille mahdollisuuden kriminalisoida rauhanomainen puhe ja kokoontuminen.
Amnesty kuvaa Kiinan tuomioistuimia kumileimaisimiksi, jotka ajavat aktivisteja, toimittajia, juristeja ja tavallisia kansalaisia ahtaalle näiden puheiden, kytkösten tai kansainvälisten yhteyksien takia.
Tähän joukkoon Amnesty laskee myös Nobelin rauhanpalkinnon saajan Liu Xiaobon, joka tuomittiin vankeuteen poliittisia uudistuksia vaatineen Charter 08 -kirjelmän kirjoittamisesta. Hän kuoli poliittisena vankina kesken tuomionsa istumisen vuonna 2017.
Myös naisten oikeuksien puolesta puhujat ovat olleet viranomaisten silmätikkuina. Yksi aktivisti sai tuomion kumoukselliseen toimintaan yllyttämisestä, koska julkaisi kirjoituksia naisten oikeuksista ja maanomistuksesta.
Amnesty vaatii lainmuutoksia
Amnestyn mukaan oikeudenmukainen käsittely tuomioistuimissa ei toteudu senkään vuoksi, että syytetyiltä kielletään oikeus haluamaansa puolustusasianajajaan, tutkintavankeusajat ovat pitkiä tai syytettyjä pidetään käytännössä kotiarestissa vahvan valvonnan alaisina.
Tilanne ei Amnestyn mukaan parane ellei Kiina kumoa tai uudista rikoslakiaan sekä vuonna 2015 säädettyä kansallisen turvallisuuden lakia.
Ihmisoikeusjärjestö kehottaa Kiinaa myös hylkäämään tehostetun kotiarestissa pidon ja takaamaan oikeudenmukaisen oikeuskäsittelyn, jossa vianomiaset eivät esimerkiksi hanki todisteita kiduttamalla.
– Kiinan tulee heti ja ehdoitta vapauttaa kaikki, jotka on vangittu pelkästään sen vuoksi, että he ovat rauhanomaisesti toteuttaneet puhe-, yhdistymis-, tai kokoontumisvapauttaan, sanoo Sarah Brooks.