Ikte duorastaga lei avvillaš Jarkko Mikkolas váttis doallat gatnjaliid, go oaččui iežas buoremus ustiba ruovttoluotta. 2,5-jahkásaš jämtlánddaceakkobeallji Rymy gárgidii Ruošša beallai, muhto beasai ruovttoluotta ruoktot vahkkoviissáid maŋŋá. Ruošša rádjeeiseválddit adde beatnaga Lappi rádjegozahahkii Rájijovssehis, Suoma ja Ruošša rájá alde. Suoma rádjealbmát fas adde beatnaga ruovttoluotta Jarkko Mikkolai.
Beana máhcai ruoktot buori forpmas ja sihke beana, ja oamasteaddji dovddaiga nuppiideaskka.
– Dat lea bibmon bures ja ožžon buori divššu. Rymys lei gal dakkár mátki, man ii vajáldahte. Go beare máhtášii muitalit, maid dat lea doppe bargan, muitala Mikkola seammás go njávkkada beatnaga ruoktošiljustis Avvilis.
Son lei beatnagiinnis guovžabivddus borgemánu loahpas Čaarmâduoddara guovllus, sullii guđa kilomehter duohken Ruošša rájás vádjit guokte mánu dassái, go beana manai hájaid maŋis Ruošša beallai. Rymy-beatnagis lei gps-báddi čeabehis, de Mikkola oinnii beatnaga lihkadeamen gávcci kilomehter geažes rájá nuppe bealde. Gps-bátti son čuovui dassážii go dat játtai.
– Dohko dat de bázii. Olbmo buoremus ustit go manai, de dat gal lei váivi. Dat lea munnje bargoneavvu ja ustit, orru juobe gaskkohagaid áddemin mu.
Jarkko Mikkola almmuhii áššis rádjegozahahkii. Suomas ássi ruoššain ja sosiála media bokte son oaččui de dieđu, ahte Rymy lea gávdnon Ruoššas. Facebook-jovkui juhke čakčamánu loahpa bealde gova beatnagis, man Mikkola dovddastii Rymyn.
Rymy lei loahpaloahpas Ruoššas masá 50 jándora.
Juohke čavčča beatnagat rasttildit rájá
Dat ii leat hárvenaš, ahte beatnagat gártet Ruošša beallai. Juohke čavčča dáppe davvin mannet moadde beatnaga Ruššii, eanaš dain leat bivdobeatnagat. Ruoššas Suoma beallaiges boahtá dušše muhtin ovttaskas beana, muitalit rádjegozahagas.
– Beaivválaččat dat ii lihkus dáhpáhuva, muhto juohke čavčča bohtet moadde almmuhusa, muitala Lappi rádjegozahaga veahkkekommandánta ja evearstalutnánta Mikko Kauppila.
Jus beana gárgida Ruššii, galgá oamasteaddji almmuhit das dalán rádjegozahaga jođihanguovddážii. De rádjeeiseválddit bargagohtet ovttas, nu mo dálge ledje dahkan.
– Proseassa manai normála protokolla mielde, man vuođđun lea Suoma ja Ruošša gaskasaš rádjeortnetsoahpamuš. Lappi guovllu rádjeolmmoš almmuhii dalán Ruošša rádjegohccinbálvalussii, ahte beana lea mannan Ruššii.
Prosessii gullá dat, ahte rádjeeiseváldit gulahallet ja dieđihit nuppiideaset.
– Ja de mii vuordit, ahte oidnetgo dahje vuhttetgo beatnaga Ruoššas, ožžotgo dan gitta vai máhccágo beana ieš Supmii, čilge Kauppila.
Jos beana gávdno ja dan ožžot gitta, rádjeeiseváldit sohpet máhcaheamis nu mo dálge lei dahkkon. Eiseválddit deaivvadedje gaskkaneaset Rájijovssehis, iige beatnaga oamasteaddji Jarkko Mikkola lean ieš deaivvadeamis fárus.
Dan maŋŋá oamasteaddji sáhttá doalvut beatnaga vel šibitdoaktára lusa dárkkisteapmái. Maiddái Rymy beasai dalán máhcaheami maŋŋá šibitdoaktára lusa ja boahkuhuvvui ođđasit.
– Válddiime visot boahkuhusaid ja varraiskosiid. 21 beaivvi kareanssa boahtá meahcásteapmái, amas vejolaš parasihtat leava, muitala Jarkko Mikkola.
Beatnaga ruovttoluotta oažžun sáhttá ádjánit iige dat leat álo sihkkar
Das, go Jarkko Mikkola oinnii sosiála medias, ahte beana lei gávdnon Ruoššas, lea jo moadde vahku. Beatnaga ruovttoluotta oažžun ii dáhpáhuvvan dalán. Beatnaga máhcaheapmi sáhttáge ádjánit guhká, eaige buot beatnagat máhca goassige šat ruoktot, muitala veahkkekommandánta ja evearstalutnánta Mikko Kauppila.
Beatnaga máhccamii váikkuhit ovdamearkka dihte dat, makkár dilli dalle birrasis lea ja leatgo doppe olbmot, gosa beana manná. Dávjá beana goittotge dušše finasta Ruošša bealde ja boahtá ieš ruovttoluotta.
– Doppe leat viiddes guovllut, gos ii ása oktage. Ohcalago beana olbmuid lusa ja váldágo giinnu dan gitta, leago olbmuin doppe diehtu ahte Suomas lea dakkár beana jávkan. Molssaeavttut leat olu, ja jus bures geavvá de beatnaga ožžot oalle johtilit ruovttoluotta. Muhtumin, dego dál, gártá vuordit veháš, dadjá Kauppila.
Amas ná geavvat, de Mikko Kauppila ávžžuha olbmuid leat luoittekeahttá beatnagiid luovusin rájá lahka. Son maid muittuha váldit vuhtii, ahte beatnagat sáhttet čuovvut vaikkoba ealgga juobe moadde miilla.
– In atte dasa ovdamearkka kilomehtermearis, go beatnagiid oamasteaddjit dovdet iežaset beatnagiid buoremusat. Riskaguovlu sáhttá leat goittotge viiddis, oaivvilda Kauppila.
