Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on ryhmätöitä niin paljon, että osa opiskelijoista on alkanut tuskastua. Ryhmätöitä voi olla yli puolet opinnoista. Joskus jopa yliopiston opinnäytetyönä toimiva pro gradu -tutkielma valmistuu kolmen hengen ryhmätyönä.
Joensuulainen Arttu Norhio ihmettelee, miksi yhdessä opiskelemista pitää olla toistuvasti. Hän on logopedian neljännen vuoden opiskelija Itä-Suomen yliopistossa.
– Ryhmätöissä käytetty aika ei mene opiskeluun, vaan enemmin työn organisoimiseen.
Norhio on muuten viihtynyt yliopistossa hyvin, mutta juuri ryhmätyöt turhauttavat. Alla olevalla videolla hän kertoo, miksi hän opettelisi esimerkiksi puheeseen liittyviä häiriöitä mieluummin yksin.
Norhio muistelee, ettei ole kirjoittanut yhtään monen sivun yksilöesseetä ainakaan vuoteen. Sen sijaan pari- ja ryhmätyöskentelyä oli kandidaatin opinnoista yli neljäsosa.
Useilla muilla opiskelijoilla ryhmätöitä on vielä paljon enemmän. Tässä jutussa kerromme, mitä hyötyjä ja haasteita jatkuvissa ryhmätöissä on.
Viestitulva Whatsappissa
Ryhmätyöt jakavat mielipiteitä. Osa opiskelijoista tekee mielellään paljon töitä porukassa. Toiset kokevat, että ryhmätöistä seuraa sotku.
Ylen saamien kokemusten mukaan ryhmätöissä merkittävä osa ajasta menee Whatsapissa viestittelyyn, kun ryhmä sopii yksityiskohdista ja aikatauluista.
Monia harmittaa se, että isoissa ryhmissä on usein joku, joka ei tee mitään. Silti koko ryhmä voi saada saman arvosanan.
Joensuulainen Lotta Laasonen laskee, että hänen kasvatustieteiden maisteriopinnoista Itä-Suomen yliopistossa noin 60 prosenttia oli jonkinlaista ryhmätyötä. Arvioon sisältyy gradu, jonka hän teki parin kanssa.
Laasosen mielestä opiskelijoiden erilaiset arvosanatavoitteet vaikeuttivat ryhmätyöskentelyä monella kurssilla.
– Kun joku tavoittelee arvosanaa viisi ja joku toinen kakkosta, vitosen tavoittelija päätyy tekemään muidenkin töitä.
Kokkolalainen Outi Hakunti kokee, että hän on ollut sekä vapaamatkustajana että ylisuorittajana yliopiston ryhmätöissä.
Hakunti valmistui juuri Vaasan yliopiston liiketoiminnan kehittämisen maisteriohjelmasta. Alla olevalla videolla hän kertoo, ettei oppinut joistain tehtävistä mitään vapaamatkustamisen takia.
Gradu kolmen hengen ryhmässä
Outi Hakuntin mielestä korkeakoulututkinnon voi saada liian helposti.
– Mihin opettajia tarvitaan, jos opiskelijat opettavat toisiaan?
Vaasan yliopiston liiketoiminnan kehittämisen maisteriohjelmasta vastaava Heini Pensar pitää ryhmätöitä tärkeinä. Kauppatieteistä valmistuvat tarvitsevat entistä monipuolisemmin ihmissuhdetaitoja työelämässä.
Liiketoiminnan kehittämisen maisteriohjelmassa on suositus tehdä noin 40 prosenttia kurssitöistä ryhmässä. Gradun voi tehdä yksin, parin kanssa tai kolmen hengen ryhmätyönä.
Pensarin mukaan opettajat käyttävät paljon aikaa ryhmätöiden suunnitteluun. He pyrkivät ehkäisemään vapaamatkustamista muun muassa jakamalla opiskelijoille erilaisia rooleja.
Kaksi tekijää selittää ryhmätöiden määrää
Toistuvat ryhmätyöt eivät ole vain tässä jutussa mainittuja korkeakouluja koskeva ilmiö.
Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Susanna Hartikainen viimeistelee väitöskirjaa, joka käsittelee opiskelijoiden tunteita ja aktivoivia opetusmenetelmiä. Hänen mukaansa korkeakoulujen ryhmätyöt ovat lisääntyneet erityisesti muutaman vuosikymmenen mittaisella tarkastelujaksolla.
Ryhmätöiden yleisyyttä selittää varsinkin kaksi tekijää. Ensinnäkin nykyiset oppimisteoriat osoittavat, että sosiaalinen vuorovaikutus voi edistää oppimista. Toiseksi ryhmätyötaidot ovat yhä tärkeämpiä työelämässä.
Hartikainen ei usko, että opettajien kiire tai laiskuus lisäisi merkittävästi intoa teettää ryhmätöitä.
Myös hyviä kertomuksia
Ryhmätyö toimii Hartikaisen mukaan parhaiten silloin, kun se on suunniteltu tukemaan kurssin osaamistavoitteiden saavuttamista.
Jos opettaja teettää ryhmätyön vain ryhmätyöskentelyn vuoksi, lopputulos ei yleensä ole kovin hyvä.
– Tätäkin varmasti tapahtuu, koska ryhmätyöt ovat niin yleisiä, Hartikainen toteaa.
Työ ja sen arviointi voivat mennä myös pieleen, jos opettaja on tehnyt tehtävän liian väljäksi.
– Opiskelijoilla on iso vastuu, jos on vain joku palautettava lopputuotos ja opettaja ei tiedä, miten siihen on päädytty.
Ylen saamissa kokemuksissa korostuvat juuri Hartikaisen mainitsemat ryhmätöiden haasteet. Tätä juttua varten haastatellut opiskelijat eivät kuitenkaan ole edustava otos kaikista Suomen opiskelijoista.
Saimme myös myönteisiä kertomuksia ryhmätöistä.
Tapasimme esimerkiksi Karelia-ammattikorkeakoulussa Joensuussa sosionomiopiskelijoita, joiden mukaan opettajat ohjaavat ryhmätöitä aktiivisesti ja arvioivat opiskelijoita tarvittaessa yksilöllisesti: