Kärsämäkinen Teuvo Marttila on jälleen kuokan varressa. Nyt on aika korjata sato kesän alussa metsään istutetuista perunoista.
– Täältä tulee tällaista pientä pottua. Pieniä, kauniita, mutta on siellä varmaan isompiakin.
Marttila saa kaivettua maasta nelisenkymmentä perunaa, joista suurin osa on pottuvarpaan kokoisia.
Hän sanoo tehneensä virheen, kun ei tarkistanut, mistä aurinko paistaa viljelmälle. Perunalle paikka on liian pimeä.
Perunoiden laatu kuitenkin korvaa koon.
– Kun ne huudellaan, ne ovat sileitä kuin kananmunat. Niissä ei ole mitään rupia. Kun ensimmäisen kerran syötiin, niin meinasi taju lähteä. Pienellä Lapin lisällä.
Marttila on jo pitkään puhunut metsäperunoiden viljelyn puolesta. Nyt on testivuosi meneillään.
Hän on onnistunut saamaan Kärsämäen kunnan mukaan kokeiluun.
Kunta hakee sopivaa palstaa metsäperunan viljelyyn
Kärsämäki hakee parhaillaan sopivaa metsäpalstaa, jonne kuka tahansa kärsämäkinen voi käydä istuttamassa omia perunoitaan.
Maastokatselmuksia on jo tehty ja ainakin yksi sopiva paikka on löytynyt. Kärsämäen tekninen lautakunta tekee asiasta päätöksen lokakuussa.
Teuvo Marttilan mukaan paras metsäperunan istutuspaikka on hiekkainen mäntykangas.
Kunnan sivistysjohtaja Ira Toppinen uskoo, että metsäperunan viljelemisestä tulee suosittua.
– Omavaraisuus ja ruoan kasvattaminen itse on päivän sana. Kaikilla ei itsellä ole siihen soveltuvaa maa-alaa, joten me ajattelimme, että me mahdollistamme sen. Kyllähän peruna on sellaista suomalaisten perusruokaa, että kyllä siitä kaikki enemmän tai vähemmän pitävät.
Peruna on saamassa lisähuomiota ensi vuonna, sillä se on yksi Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu 2026 -hankkeen teemoista.
– Tämä on hyvä kärki meille tuohon kulttuuripääkaupunkivuoteen, Toppinen sanoo.
Teuvo Marttila arvioi, että ensi vuonna monta kymmentä pienviljelijää lähtee metsäperunan kasvatukseen mukaan.
– Minulla on sellainen haave, että saataisiin nuoret perheet mukaan. Niin, että lapset pääsevät näkemään, että pottua viljellään näin. Ne kun luulevat, että sitä kaupasta saa.
Teuvo Marttila kertoo, että hänellä on ollut terveysongelmia sydämen kanssa. Niihinkin metsäperunan viljelystä on ollut apua.
– Se on auttanut siten, että en ole hirveästi murehtinut koko sydäntä.
Metsäperunoita sillin ja voikastikkeen kera
Jäljellä on vielä maistiaiset. Paikallinen ravintolayrittäjä on keittänyt metsäperunoita ja tarjoaa niitä sillin ja voikastikkeen kera.
Sivistysjohtajalle peruna maistuu.
– Tämä on erittäin hyvää. Voisin itsekin käydä laittamassa perunoita maahan, Ira Toppinen miettii.
Teuvo Marttila on ylpeä omista perunoistaan.
– Tässä on sellainen mantelinen maku. Aivan erinomainen, suorastaan taivaallinen maku.
Myös Kärsämäen kunnansihteeri Tuukka Kuisma on tullut maistelemaan metsäperunoista tehtyä ruokaa.
– Kyllä metsäperuna on pehmeän makuinen. Ero tavanomaisesti pellolla kasvatettuun perunaan on huomattava.