Merikarvian kunta on joutunut hankaluuksiin, kun se lähti vauhdittamaan muovinkierrätysyrityksen tuloa kuntaan.
Satakuntalaiskunta rakennutti vuonna 2019 tuotantotilat maatalouden kalvomuovien kierrätykseen erikoistuneelle Clean Plastic Finlandille (CPF). Se otti hankkeeseen 2,6 miljoonan euron lainan. Hallista kunta on edelleen velkaa yli miljoona euroa.
Tarkoituksena oli, että Clean Plastic Finland lunastaa hallin osamaksulla itselleen.
Toisin kävi. Yrityksen toiminta oli raskaasti tappiollista, eikä se selviytynyt osamaksuistaan.
Heinäkuussa CPF ajautui konkurssiin.
Nyt yrityksen tuotantotilat Merikarvian Tuorilassa, aivan valtatien 8 tuntumassa, ovat syyskuun iltapäivänä hiirenhiljaiset. Iso tontti pursuaa muovijätettä, joka on peräisin muun muassa maatalouden paaleista ja aumoista.
Konkurssipesä etsii toiminnalle jatkajaa, mutta tuotantotilojen tulevaisuus on täysin hämärän peitossa.
Kuntalaki sanelee riskinotolle suuntaviivat
Merikarvian kunnalle satsaukset yrityksen toiminnan mahdollistamiseksi ovat aiheuttaneet tämänhetkisen tiedon valossa lähes 600 000 euron tappiot.
Summa elää, sillä lopullinen summa tiedetään vasta, kun konkurssipesä saa työnsä tehtyä.
Kuntaliiton erityisasiantuntija Jari Vaine ei osaa tarkkaan arvioida, kuinka tyypillinen tarina Merikarvian tapaus on. Kuntien yritystoimintaan laittamista panostuksista ei ole koottua tietoa.
– Tämäntyyliset asiat tulevat usein esiin vasta, kun jokin menee pieleen ja paikallismedia niistä uutisoi, Vaine sanoo.
Yksi esimerkki tällaisesta on Reisjärven kunta, joka sijoitti yli kaksi miljoonaa euroa luuimplanttitehtaaseen. Lopputuloksena oli kunnalle kallis konkurssi.
Vainen mukaan kunnat saattavat joskus liikkua rahaa yrityksiin sijoittaessaan tavallaan harmaalla alueella.
Hän viittaa kuntalakiin, jonka mukaan kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Lisäksi kohteen tulisi kuulua kunnan toimialaan.
Merikarvian tapauksessa voi syystä pohtia, lähtikö kunta mukaan liian riskialttiiseen yritystoimintaan, kun se otti mojovan lainan tuotantotilojen rakentamiseksi.
– Voidaan kysyä, olisiko joku yksityinen taho rakentanut tämän hallin. Siinä mielessä kunta lähti yritysriskiin mukaan, Kuntaliiton Jari Vaine pohtii.
Kunnat kilpailevat yrityksistä
Houkutuksia riskinottoon on, sillä kuntien kilpailu yrityksistä ja niiden tuomista työpaikoista on kovaa. Yritykset ovat kuntien tulevaisuudelle elinehto.
Merikarvian kunnanjohtaja Juha Vasama aloitti työssään vasta puolitoista vuotta sitten. Muovinkierrätysyrityksen ongelmat lankesivat hänelle perintönä.
– Tästä on opittu se, että kunnan ei pidä lähteä kovin aggressiivisesti mukaan toimitilojen rakentamiseen. Investoinnin pitäisi tulla yritykseltä, Vasama toteaa.
Vajaan 3 000 asukkaan Merikarvian taloudelle Clean Plastic Finlandin konkurssin alaskirjaukset ovat hankala asia.
Yksistään tämä vajaan 600 000 euron tappio ei vielä ole kuolemantuomio kunnalle, mutta kunnalla on muitakin talousongelmia.
Monta taloudellista takaiskua
Merikarvian talous on ottanut lyhyen ajan sisällä monta ikävää takaiskua.
Metsä Fibre ilmoitti alkuvuonna 2024 lakkauttavansa Merikarvian sahan, ja samalla kunnasta lähti yli 70 työpaikkaa.
Lisäksi Merikarvian valtuusto joutui tänä kesänä pikavauhtia päättämään uusista säästökohteista, kun yhtenäiskoulun remontin kustannukset nousivat rajusti ennakoidusta epäonnistuneen kilpailutuksen vuoksi.
Merikarvia onkin hakemassa harkinnanvaraista valtionavustusta, jonka yhtenä perusteena on muovikierrätysyhtiön konkurssi ja sen kunnalle aiheuttamat talousmurheet.
Merikarvian kunnan budjetti on kokonaisuudessaan noin 12 miljoonaa euroa.
– Sahan lähtö työpaikkoineen oli kunnalle pahempi isku kuin muoviyrityksen konkurssi, sanoo kunnanjohtaja Juha Vasama.
Uskoa tulevaisuuteen ei kuitenkaan puutu. Nyt Merikarvialla tehdään kovasti töitä sen eteen, että kunnan omistukseen siirtyneelle sahan alueelle sekä muovinkierrätysyrityksen raunioille saataisiin uutta yritystoimintaa. Neuvotteluja on jo saatu alulle.
Samalla kunta kiristää vyötään tulevina vuosina talouden tasapainottamisohjelmalla, jolla haetaan yli miljoonan euron säästöjä.