EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli äskettäin tulevan 19. Venäjän vastaisen pakotepaketin sisältöä. Kyseessä on esitys jäsenmaille.
Komission listalta puuttui edelleen venäläinen nikkeli, vaikka poliitikot EU:ssa ja kotimaassa ovat vaatineet jo pitkään yhä tiukempia pakotteita Venäjää vastaan.
Miksi venäläiseen nikkeliin ei haluta koskea?
Ylen haastattelemat suomalaismepit sanovat syyksi puolustusteollisuuden tarpeet EU:ssa ja kotimaassa.
Nikkeli on monin tavoin keskeinen raaka-aine puolustusteollisuudessa, muun muassa komponenteissa ja ruostumattoman teräksen valmistuksessa. Nikkeliä tarvitaan myös vihreässä siirtymässä, sähköautojen akuissa ja tuulivoimaloissa.
– Käytämme nimenomaan puolustusteollisuuden tarpeissa venäläistä nikkeliä. Samanaikaisesti haluaisimme lopettaa Venäjän sotatoimet Ukrainassa ja varmistaa, ettei Venäjän sotatalous toimi, sanoo europarlamentaarikko Merja Kyllönen (vas.).
– Tämä on eettisesti hyvin kestämätön tilanne. Venäjän sotateollisuus porskuttaa entistä vahvempana, mitä enemmän sieltä ostamme.
Kyllösen mukaan kysymys on viime kädessä rahasta ja työpaikoista.
Jos EU kieltäisi venäläisen nikkelin, sen maailmanmarkkinahinta pomppaisi ylös ja alan työpaikat olisivat vaarassa kustannusten noustessa.
– Niin karulta kuin se kuulostaakin, mutta näin se vaan ikävä kyllä nykymaailmassa menee.
Kyllönen on parlamentin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan valiokunnan jäsen.
Samanlaisen näkemyksen jakavat myös Ylen haastattelemat suomalaismepit Katri Kulmuni (kesk.) ja Pekka Toveri (kok.).
Kulmunin mukaan yksikään jäsenmaa, ei myöskään EU:n komissio, ole kyseenalaistanut venäläisen nikkelin tarvetta.
Vallalla on laaja ymmärrys, että korvaavaa määrää nikkeliä ei saada nopeasti mistään muualta.
– Totta kai venäläisellä nikkelillä on merkitystä myös auto- ja terästeollisuudelle, mutta sanoisin puolustusteollisuuden olevan aivan varmasti keskeisin asia, Kulmuni toteaa.
Kulmuni on varajäsenenä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa.
Kulmunin mukaan Euroopan puolustusteollisuus ampuisi omaan jalkaansa, jos se ei saisi kaikkea tarvitsemaansa nikkeliä.
EU on pyristelemässä irti Venäjän ja Kiinan kriittisten raaka-aineiden riippuvuudesta.
Vuonna 2024 laadittu kriittisten raaka-aineiden asetus (CRMA) pyrkii vuoteen 2030 mennessä kasvattamaan EU:n omien kriittisisten mineraalien, kuten nikkelin, kaivostuotantoa vähintään kymmeneen prosenttiin.
Venäjästä pitäisi päästä jotenkin irti.
– Nyt ei ole minkäänlaista suunnitelmaa venäläisen nikkelin tuonnin vähentämiseksi, ja sellainen olisi tärkeä tehdä, Kulmuni huomauttaa.
Pekka Toveri on turvallisuus- ja puolustuspolitiikan valiokunnan jäsen.
Nikkeli on listattu EU:ssa strategiseksi kriittiseksi materiaaliksi, NATO:lle nikkeli on myös kriittinen materiaali puolustusteollisuuden takia.
– Tämän takia on tehty päätöksiä, että venäläiseen nikkeliin ei isketä, koska puolustusteollisuuden kasvu Euroopassa jatkuu tässä tilanteessa moninkertaisena, Toveri sanoo suorat sanat Ylelle.
”Otetaan apu sieltä mistä saadaan”
Mitä suomalaismepit ajattelevat tilanteesta?
Eurooppa valmistaa aseita Venäjää vastaan, venäläisellä nikkelillä.
– Tilanne on täysin absurdi. Keskustelu kriittisistä mineraaleista on jäänyt lapsen kenkiin. Tässä se näyttäytyy kaikkein irvokkaimmalla tavalla, Kyllönen sanoo.
Pekka Toveri on entinen ammattisotilas.
– Kun hätä on suuri, niin otetaan apu sieltä mistä se saadaan, Toveri sanoo.
– Maailma ei ole täydellinen paikka, Kulmuni toteaa vuorostaan
Suomella on kuviossa oma erityisasema. Suomi on EU:n ainoa portti venäläiselle nikkelille maailmalle.
Venäläinen nikkelimalmi kuljetetaan junilla jalostettavaksi Nornickel Harjavallan tehtaalle. Yle on kertonut aiemmin kuljetuksista.
Nornickel Harjavallan tehtaalla on merkittävä asema EU:n ruokkimisessa venäläisellä nikkelillä. Ylen tietojen mukaan sen osuus jalostetun nikkelin tuotannosta on noin 65 prosenttia.
Suomen aseet ja Venäjän nikkeli
Suomen puolustusteollisuus kasvaa tulevina vuosina miljardeilla euroilla. Suomalaiset yritykset pyritään pitämään etusijalla hankinnoissa.
Nikkeli on tämän kasvuvauhdin perusraaka-aine.
Käytetäänkö myös Suomessa venäläistä nikkeliä puolustusteollisuudessa?
Toverin mukaan tämä on hyvin mahdollista.
– Kaikkien pitäisi pohtia sitä, että jos meillä on riippuvuus, niin miten sen riippuvuudesta päästään eroon.
Kyllösen mielestä Suomi ei kenties ole niin vaikeassa paikassa kuin moni muu eurooppalainen toimija.
– Mutta välikäsien kautta venäläinen nikkeli on myöskin osana suomalaisessa puolustusteollisuudessa. Missä käytetään terästä, siellä väistämättä käytetään myös venäläistä nikkeliä, Kyllönen sanoo.
Kulmuni muistuttaa ensin, että Suomella on kaksi omaa nikkelikaivosta Sodankylässä ja Sotkamossa.
– Tietenkin voi ajatella, että me olemme kyllä ehdottomasti osa sitä ratkaisua, kuinka päästä eroon venäläisestä nikkelistä, Kulmuni toteaa asiasta.
Entä itse kotimainen puolustusteollisuus?
Yle kysyi asiaa kahdelta keskeiseltä kotimaiselta puolustusvälinevalmistajalta, valtion enemmistöomisteiselta Patria-konsernilta ja PIA ry:ltä.
PIA ry on Suomessa toimivan puolustus-, ilmailu-, avaruus- ja turvallisuusteollisuuden etujärjestö. Jäseniä yhdistyksessä on parisensataa.
Patrian mukaan yhtiö kommentoi vain Patrian asioita, eikä kommentoi Suomen tai EU:n asioita.
Yhtiö ei vastaa suoraan Ylen kysymykseen, käyttääkö se venäläistä nikkeliä tuotannossaan.
– Patria edellyttää kaikilta toimittajiltaan ja alihankkijoiltaan materiaalihankinnan laatua sekä eettistä ja vaatimusten mukaista toimintaa, kirjoittaa viestintäjohtaja Sirje Ahvenlampi-Hyvönen Ylelle.
PIA ry:ssä taasen asia ole tullut ilmi missään vaiheessa toiminnassa.
– Tietojemme mukaan PIA:n jäsenyritykset eivät käytä raaka-aineita, joissa olisi venäläisperäistä nikkeliä, pääsihteeri Tuija Karanko toteaa Ylelle.
Suomalaismeppien väitteitä Patria ja PIA ry eivät halunneet tarkemmin kommentoida Ylelle.
Miksi venäläisestä nikkelistä vaietaan?
Yle pyysi kommentteja venäläisen nikkelin käytöstä EU:n komission puolustusalan ja teollisuuden eri osastoilta.
Vastaus tuli ainoastaan EU-komission suomalaisen johtavan varapuheenjohtajan ja turvallisuudesta vastaavan Henna Virkkusen (kok.) kabinetista. Vastaus kuitenkin sivuutti Ylen esittämän kysymyksen, miksi EU ei ole kieltänyt venäläistä nikkelin tuontia.
Yle lähetti kysymyksen myös laajasti eurooppalaisille eri teollisuusaloille, kuten terästeollisuudelle ja akku- ja autonvalmistajille.
Kommenttia pyydettiin myös suurimmilta eurooppalaisilta puolustusteollisuuden valmistajilta, kuten Rheinmetallilta, BAE Systemsilta, Sarfanilta, Leonardolta ja Saabilta.
Kaikki eurooppalaiset tahot vaikenivat järjestelmällisesti asiasta.
Kyllönen kuvaa tilannetta hyvin herkäksi ja poliittisesti todella vaikeaksi.
– Voidaan sanoa rehellisesti, että me tarvitsemme venäläistä puhdasta nikkeliä. Tätä ei silti haluta sanoa komissiossa eikä parlamentissa ääneen.
Kyllösen mukaan Suomi ei varsinkaan halua olla keskustelun avaaja.
– Liittyen jo Harjavallan tehtaan työpaikkoihin ja sen tulevaisuuteen, puhumattakaan siitä, mitä se tarkoittaisi suomalaiselle puolustusteollisuudelle laajassa kuvassa, Kyllönen sanoo.
Pekka Toveri ei usko, että tilanne muuttuu nopeasti.
– Nikkelin tarve on kasvanut, toimittajia on vähän ja uusien toimitusketjujen luominen vie aikansa. Tämä tilanne kestää varmasti vuosia.