Hallituksen aikomus myydä vähemmistöosuus Postista kytkeytyy hallituksen investointiohjelmaan. Postista saatavat myyntitulot menevät teiden ja ratojen korjaukseen sekä uusien liikennehankkeiden rahoitukseen.
Valtio saanee Postin osittaisesta myynnistä 100–150 miljoonaa euroa viikon takaisten uutistoimisto Bloombergin tietojen mukaan.
Lisäksi Posti on jo maksanut valtiolle tänä vuonna 150 miljoonan euron lisäosingon. Posti itse joutui ottamaan lisäosingon maksamiseen velkaa.
Nämä rahat Postista menevät siis liikennehankkeisiin, eivätkä riitäkään.
Valtion omistajaohjausyksikön tehtävänä on hankkia hallituksen investointiohjelmaan rahaa neljän vuoden hallituskauden aikana yhteensä kolme miljardia euroa. Rahat käytetään liikennehankkeiden lisäksi muun muassa hoitojonojen purkuun ja armeijan asehankintoihin.
Omistajaohjausosaston ylijohtaja Maija Strandberg kertoo, että tämän vuoden loppuun mennessä tarvittavista rahoista on hankittu 1,3–1,5 miljardia euroa, siis korkeintaan puolet.
– Summa jää arvion alareunaan.
– Meillä on myös suunnitelma koko tavoitteen täyttämiseen. Suunnitelma koostuu muustakin kuin suorista osakemyynneistä.
Vuosi sitten Strandberg kertoi Ylelle, että raideliikenneyhtiö VR tai lentoasemayhtiö Finavia eivät ole myyntilistan kärkipäässä.
Osa rahoista tulee esimerkiksi Veikkauksen ja Suomen rahapelijärjestelmän muutoksesta. Veikkaukselle jää yksinoikeus arvontapeleihin, kuten Lottoon. Osa Veikkauksen yksinoikeudesta maksamista rahoista ohjataan hallituksen investointiohjelmaan.
Sen sijaan esimerkiksi ulkomaisten pelifirmojen tulevaisuudessa maksamia lisenssikorvauksia eli arpajaisveroa ei ohjata investointiohjelmaan.
Näihin kohteisiin rahoja käytetään
Hallituksen koko investointiohjelman suuruus on syyskuun budjettipäätösten jälkeen 4,4 miljardia euroa. Väylähankkeet ja muut ohjelman kohteet rahoitetaan niin, että valtion velka ei lisäänny.
Esimerkiksi valtion ensi vuoden budjetissa rahoja on tarkoitus ohjata liikenneväylien korjausvelan purkamiseen, pääradan peruskorjauksen aloittamiseen sekä Riihimäki–Tampere -välin kohtauspaikkoihin ja Savon radan nopeuden nostoon. Lisäksi terveydenhoidon yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeiluun ohjataan investointiohjelman rahoja.
Näin rahat teihin ja ratoihin kerätään
Kolmen miljardin euron omistajaohjausyksikön tuloutuksen lisäksi summaa on rahoitettu esimerkiksi Valtion asuntorahaston tuloutuksella ja Ilmastorahaston pääomituksen perumisesta. Rahaston hallussa olleet Nesteen osakkeet siirrettiin omistajaohjausosaston hallintaan.
Valtion omistajaohjaus kerää osuutensa, kolme miljardia euroa, kolmesta eri lähteestä.
Ensimmäinen on valtion omistusyhtiöiden osingot ja pääoman palautukset. Vuosittaisista osingoista kuitenkin vasta 1,15 miljardia euroa ylittävältä osalta rahat ohjataan investointiohjelmaan.
Toinen rahan lähde on omistusyhtiöihin liittyvät erilaiset projektit ja yhtiöiden taseissa oleva varallisuus. Omistajaohjausyksikön projekteiksi kutsumiin omistusjärjestelyihin kuuluu esimerkiksi juuri Postin pörssilistaus ja vähemmistöosuuden myyminen.
Kolmas tapa rahan hankkimiseen on valtion osakeomistusten myynti. Silloin puhutaan käytännössä valtion omistaman sijoitusyhtiön Solidiumin omistamien osakkeiden myynnistä. Solidiumin salkussa on muun muassa Elisan, Konecranesin, Metson, Nokian, Outokummun, Sammon, Stora Enson ja Valmetin osakkeita.
– Tämä on vihoviimeinen keino. Pääasialliset keinot ovat listan ykkös- ja kakkoskohdat, Maija Strandberg kuvaa.
Jo aiemmin Solidiumin salkusta on myyty pois Mandatumin ja Kemiran osakkeet. Niistä kertyi valtiolle 222 miljoonaa euroa.
Koko investointiohjelman rahoituksesta puuttuu omistajaohjauksen puuttuvan puolikkaan lisäksi muista lähteistä vielä noin 100 miljoonaa euroa.
– Ihan kaikkea tulopuolella ei ole vielä budjetoitu. Budjetointi seuraa hankkeiden käynnistymistä. Tilannetta tarkastellaan vielä vuoden 2025 ja 2026 osalta, kertoo valtiovarainministeriön budjettiosaston neuvotteleva virkamies Veliarvo Tamminen.
– En osaa ottaa kantaa, mistä puuttuva rahoitus tulee.
Liikennehankkeita ei kuitenkaan kuitata Valtion eläkerahaston tai Valtion asuntorahaston kassan tuloutuksesta.
Juttua muokattu 19.9.2025. Lisätty tieto, että vuosi sitten ylijohtaja Maija Strandberg kertoi Ylelle, että raideliikenneyhtiö VR tai lentoasemayhtiö Finavia eivät ole myyntilistan kärkipäässä.