”Ei tunnu reilulta” – 34 000 euroa asumisoikeudesta, mutta vain niukka alennus saman talon vuokralaisen kuluista

Rajuista vastikekorotuksista parjattu Haso tekee vuokralaisia houkuttavia tarjouksia silloin, kun varsinaista asumisoikeusasukasta on hankala löytää.

Asukastoimikunnan puheejohtaja Aapo Rantanen näkee asumisoikeusasumisessa edelleen paljon hyviä puolia, vaikka vastikkeiden nousuvauhti on ollut Hason kohteissa kova.

Helsingin Viikissä asumisoikeustalossa joka viides asunto on tyhjä.

Talon omistaa Helsingin kaupungin asumisoikeusyhtiö Haso. Se tarjoaa tyhjiä asuntoja myös vuokralle.

Viikissä 66-neliöisen saunallisen kaksion vuokra olisi 1 029 euroa.

Aso-asukkaan puolestaan pitäisi maksaa siitä ensin 33 800 euron asumisoikeusmaksu.

Sen päälle tulisi 974 euron vastike kuukaudessa.

Aso-asuja saa siis vain viiden prosentin ”alennuksen” vuokraan nähden, vaikka hän kaivaa lompakostaan ison pääomapotin.

– Ei se oikein reilulta tunnu, jos asian esittää noin, sanoo kohteen asukastoimikunnan puheenjohtaja Aapo Rantanen.

Hän kuitenkin ymmärtää, että vuokralaisiakin tarvitaan.

– Muutenhan me asukkaat maksettaisiin myös niistä tyhjistä asunnoista.

Haso vuokraa asuntoja markkinahintaan

Haso on ollut viime vuosina tapetilla talouspulmien ja rajujen vastikekorotusten takia.

Vuoden 2021 jälkeen Hason vastikkeet ovat nousseet keskimäärin 36 prosenttia.

Tyhjä kaksio osoitteessa Von Daehnin katu 4.
Haso pyytää Viikissä sijaitsevasta kaksiosta 1 029 euron kuukausivuokraa. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Yle tutki 11 satunnaisesti valittua asuntoa, joita Haso tarjoaa myös vuokralle. Vuokran ja aso-vastikkeen ero oli niissä 5-11 prosenttia.

Vuokralainen siis maksaisi vain hiukan korkeammat kuukausikulut kuin aso-asuja.

Hason toimitusjohtajan Harri Palviaisen mukaan yhtiö vuokraa asuntoja vain poikkeustapauksissa, jos varsinaista aso-asukasta on hankala löytää.

Syyskuun alkupuolella vuokralla oli noin 140 asuntoa Hason yhteensä 7 000 asunnosta.

Vuokrausta tehdään ”markkinahintaan” eli kohteen houkuttavuuden mukaisella summalla.

– Jos asunto pysyy tyhjänä, siitä ei saa tuloja ja muut asukkaat maksavat senkin edestä, sanoo Palviainen.

Hänen mukaansa Hason aso-asuntojen kysyntä on edelleen vahvaa vastikekorotuksista huolimatta.

Käyttöaste on 98,3 prosenttia.

Korotus jopa yli 60 prosenttia

Ylen tavoittamat asukkaat sanovat, että asuminen Hasolla ei ole itsestäänselvyys jatkossa rajujen vastikekorotusten jälkeen.

Aapo Rantasellakin on käynyt mielessä, voisiko esimerkiksi omistusasuminen olla parempi ratkaisu.

Kerrostalo osoitteessa Plazankuja 3 Helsingin Etelä-Hermannissa.
Hason taloon Plazankujalla kuuluu iso piha ja koristeallas. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Hason kohteessa Helsingin Etelä-Hermannissa Plazankuja 3:ssa vastikkeet ovat nousemassa neljässä vuodessa yli 60 prosenttia.

Osalla asukkaista talous tekee muutenkin tiukkaa esimerkiksi pienituloisuuden takia.

Kyselyn mukaan 61 prosenttia kohteen asukkaista on harkinnut poismuuttoa.

– Asukkaat ovat menettäneet luottamuksen Hasoon, sanoo asukastoimikunnan jäsen Piitu Parmanne.

Hason kilpailukykyä heikentää se, että samaan aikaan roimien vastikekorotusten kanssa Helsingin vuokrataso on noussut maltillisesti.

Asukastoimikunnan jäsen Piitu Parmanne istuu kerrostalon takapihan penkillä.
Piitu Parmanne toteutti Plazankujalla asukaskyselyn asukastoimikunnan aloitteesta. Kyselyssä selvitettiin muun muassa muuttoaikeita. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Hason toimitusjohtaja muistuttaa, että keskivastikkeet kuitenkin alittavat Helsingin markkinaehtoiset vuokrat keskimäärin 38 prosentilla.

Mutta ero ei päde kaikissa kohteissa.

Esimerkiksi Plazankujalla keskimääräinen vastike voi nousta noin 17 euroon neliöltä ensi vuonna.

Hason mukaan se on 30 prosenttia alempi kuin saman alueen markkinaehtoinen keskivuokra nyt.

Vastaava ero on Tilastokeskuksen mukaan noin 20 prosenttia, jos Plazankujalle suunniteltua vastiketta vertaa kaksioiden vuokraan viereisellä alueella länteen päin.

Eikä siinä vielä kaikki. Aso-asukas maksaa usein myös pääomakuluja kymppitonnien aso-maksusta.

Lainanhoitoon voi upota vuodessa tuhansia euroa vastikkeiden päälle.

Piitu Parmenteen painajaisissa aso-asunnot jopa tyhjenevät kokonaan, jos vastikkeiden rakettimainen nousu jatkuu.

Hän ja Aapo Rantanen toivovat, että Haso tasapainottaa taloutensa ilman uusia jättikorotuksia.

Hason tavoite on, että vuodesta 2027 eteenpäin vastikkeet nousevat inflaatiota seuraten.

Toimitusjohtaja Palviainen ei kuitenkaan lupaa, että sellaiseen nousutahtiin päästään satavarmasti.

Hänen mukaansa Haso on ensi vuodelle suunniteltujen korotusten jälkeenkin muita aso-toimijoita edullisempi Helsingissä.