Ihmisten aktiivisuus pelasti vanhan metsän. Sähköpostia luonnonsuojelijoilta ja aivan tavallisilta ihmisiltä alkoi kilahdella Hausjärven kuntaan huhtikuussa 2025. Silloin Yle kertoi, että kunta aikoo avohakata miljoonaperintöön kuuluvan vanhan metsän.
Moni metsänystävä viestitti huolensa metsän kohtalosta myös Luonnonperintösäätiölle.
Nyt metsän kohtalo sinetöitiin Hausjärven kunnanvaltuustossa. Kunta myy 32 hehtaaria metsää Luonnonperintösäätiölle ja Ilmari Räsäsen säätiölle 450 000 eurolla. Koneen Säätiö rahoittaa koko metsäkaupan.
Metsän pelastaa siis avohakkuulta kolme säätiön kimppa. Lopputulos miellyttää kaikkia osapuolia: säätiöt pelastavat arvokkaat puuvanhukset ja kunta säästyy enemmältä mainehaitalta sekä kääräisee kaupasta mojovan korvauksen.
Luonnonperintösäätiölle lähes puolen miljoonan metsäkauppa on merkittävä. Etelä-Suomessa metsät ovat kiven alla, sanoo säätiön suojelujohtaja Harri Hölttä.
– Tämä on kokonaisuutena sen verran laaja alue, että näitä saamme aika harvoin turvattua. Kyllä tämä on iso kauppa meille pinta-alaltaan.
Hinnaltaan kauppa on Höltän mukaan selvästi isompi kuin keskimääräinen eteläsuomalainen metsäkauppa, mitä Luonnonperintösäätiö on tehnyt 30 toimintavuotensa aikana.
Kunnan asettamassa tarjouskaupassa lähtöhinta oli 350 000 euroa. Höltän mukaan jo yksin vanhan metsän puuston arvo on tätä luokkaa. Säätiöissä pelattiin varman päälle.
– Laskimme, että tämän verran täytyy tarjota. Siten olemme kilpailussa mukana, jos esimerkiksi joku suurista metsäyhtiöistä olisi myös jättänyt tarjouksen.
Säätiöiden 450 000 euron tarjous oli ainoa, minkä kunta sai.
Vetoomuksia poikkeuksellisen paljon
Harri Hölttä vahvistaa, että uhka avohakkuusta sai ihmiset tällä kertaa tavallista voimakkaammin liikkeelle. Hämeessä on vanhoja metsiä enää melko vähän.
– Kuntalaisilta ja muilta tuli meille tästä metsästä selvästi tavanomaista enemmän viestejä. Kysyttiin, voisimmeko pelastaa vanhan metsän. Selvästi tavallisuudesta poikkeava tapaus.
Syyskuun alussa metsään jalkautui iloinen joukko Luonnonperintösäätiön ja Ilmari Räsäsen säätiön porukkaa.
– Vanha metsä näyttää juuri siltä kuin minulle kerrottiin. On paljon lahopuuta ja kuusia, joista osa on vanhoja ja hyvin suuria, sanoo Harri Hölttä.
Hausjärvellä kompastuskiveksi uhkasi tulla, että Luonnonperintösäätiö ei osta nuorta metsää.
Mukaan lähti Ilmari Räsäsen säätiö, joka aloitti Suomessa ekologisten kompensaatioiden kehittämiseen liittyvän hankkeen. Suomessa ekologinen kompensaatio on osa uutta luonnonsuojelulakia, joka tuli voimaan kesäkuussa 2023.
Nuorempi ennallistetaan
Hausjärven nuoremman metsän osat ennallistetaan suojelualueeksi.
Ensimmäinen askel on metsäpalstojen kartoittaminen, jota biologi Risto Sulkava Ilmari Räsäsen säätiöstä tekee metsäretkellä. Tämä metsä on ensimmäisiä ennallistamiskohteita ekologisten kompensaatioiden kehittämisessä Etelä-Suomessa.
– Kukaan ei ole vielä saanut yhtään aluetta valmiiksi, eikä vietyä prosessia loppuun. Olemme ihan kärjessä, sanoo Sulkava.
Ilmari Räsäsen säätiö sai Koneen Säätiöltä 1,3 miljoonan euron rahoituksen ekologisten kompensaatioiden kehittämiseen ja markkinan alkuun tuuppaukseen. Rahalla säätiö ostaa sopivia metsä- ja suovaltaisia alueita ennallistettavaksi.
Hausjärvellä hakatulle alalle on jätetty muutamia ryhmiä ylispuiksi kehittyviä isoja mäntyjä.
– Vähän vanhempaa leppää ja haapaa näkyy myös olevan entisellä hakkuuaukolla, sanoo Sulkava.
Leppä ja haapa ravitsevat metsää ja tuovat monimuotoisuutta. Päälajiksi on istutettu tiheästi kuusia.
Pääosan ennallistamisesta tekee metsä itse.
– Pikkuhiljaa luonto parantaa. Kun annetaan aikaa, metsä korjaa ihmisen jäljet. Nuorestakin metsästä tulee vanha metsä, kun se saa olla rauhassa, summaa Harri Hölttä Luonnonperintösäätiöstä.