Jättimäinen kone purkaa tunnettua maamerkkiä Joensuussa – parin viikon päästä mitään ei ole jäljellä

Vesitorneja on purettu Suomessa varsin harvoin. Lähivuosina purku-urakat yleistynevät samalla, kun tornit rapistuvat.

Vesitornin purku-urakka Joensuun Niinivaaralla näkyy kauas. Mäen päällä seisova torni on kuutio, joka lepää korkeiden betonisten pilareiden varassa. Video: Heikki Haapalainen / Yle

Tunnettu maamerkki on pian historiaa Joensuussa.

Betonista Niinivaaran vesitornia on purettu runsaat neljä viikkoa, ja työt ovat edenneet vauhdilla. 68-vuotiaan rakennuksen on määrä olla maan tasalla jo kuun vaihteessa.

Rakennusta pilkotaan palasiksi purkukoneella, jonka puomi yltää lähes 40 metrin korkeuteen. Tämän jutun julkaisuhetkellä tornista ovat jäljellä kenties enää sen ”jalat” eli massiiviset betonipilarit.

Ilmakuvassa Niinivaaran kaksi vesitornia.
Ilmakuvassa osin purettu Niinivaaran vanhempi vesitorni, jonka vieressä uusi vesitorni.
Näin paljon purkutyöt edistyivät muutaman ensimmäisen viikkonsa aikana. Kuvissa oikealla Niinivaaran uusi vesitorni. Kuvat: Heikki Haapalainen / Yle (vasen), Heikki Haapalainen / Yle (oikea)

Osa kaupunkilaisista pitää purettavaa vesitornia Joensuun rumimpana rakennuksena. Joensuun Veden rakennuttajainsinööri Kimmo Kaukoranta on toista mieltä.

– Tämä on komea rakennus. Se nousee ensimmäisenä horisontista, kun kaupunkia lähestyy tietystä suunnasta. Torni näkyy kauas ja sillä on ihmisille tunnearvoa, Kaukoranta sanoo.

Lähivuosina yhä yleisempää

Vesitornien purkaminen on Suomessa harvinaista. Suomen Vesilaitosyhdistyksen apulaisjohtaja Mika Rontu muistaa niitä viime vuosilta vain kourallisen.

– Vantaan Hiekkaharjussa purettiin torni vuonna 2022, se taitaa olla viimeisin tapaus. Yleensä purkamisen syynä on tornin huono kunto, Rontu kertoo.

Suomessa on noin 450 vesitornia. Suuri osa niistä on rakennettu 1950- ja 1960-luvuilla, jotka olivat vesitornien kulta-aikaa.

Mustavalkokuvassa valmistumassa oleva Niinivaaran vesitorni maaseutumaisessa ympäristössä.
Kun Joensuun Niinivaaran betoninen vesitorni rakennettiin, sen ympäristö oli käytännössä maaseutua. Arkistokuvassa vesitorni näkyy vasemmalla. Kuva: Eero Asikainen, Pohjois-Karjalan museo

Vesitornien tehtävänä on varastoida vettä ja pitää painovoiman avulla yllä painetta vesijohtoverkostossa. Ronnun mukaan on todennäköistä, että vanhoja torneja puretaan lähivuosina nykyistä enemmän.

– Monessa paikassa tullaan tilanteeseen, jossa pitäisi tehdä joko perusteellinen saneeraus tai purkaa torni. Kaikilla rakennuksilla on käyttöikänsä, Rontu sanoo.

Uusi torni aivan vieressä

Niinivaaran vesitorni on Joensuun vesijohtoverkoston korkeimmalla sijaitseva kohta. Se näkyy selvästi Pielisjoen toiselle puolelle, kaupungin ydinkeskustaan saakka.

Joensuun Veden Kimmo Kaukorannan mukaan tutun siluetin katoaminen taivaanrannasta on kiinnostanut satoja ohikulkijoita. Kiinnostus on kasvanut sitä mukaa, kun purkutyöt ovat kiihtyneet.

Kimmo Kaukorannan mukaan Niinivaaran purettavaan vesitorniin liittyy paljon muistoja. Video: Heikki Haapalainen / Yle

Jatkossa Joensuun kantakaupungin vesihuoltoa turvaa Niinivaaran uusi vesitorni, joka valmistui vanhan viereen heinäkuussa. Kaukoranta uskoo, että myös siitä muodostuu lähialueen ihmisille aikanaan myös tunnearvoltaan tärkeä.

– Uuden tornin on tarkoitus palvella kaupunkia sata vuotta, eli pidempään kuin aikaisemman tornin, hän toteaa.

Niinivaaran vesitornin purkutöiden on määrä päättyä loka-marraskuun taitteessa. Video: Heikki Haapalainen / Yle