LISSABON Portugalilainen lääkäri João Goulão on ehkä paras ihminen maailmassa vastaamaan siihen, miten huumeongelmaa tulisi ratkoa.
Goulão johtaa Portugalin riippuvuuksien ehkäisyyn ja hoitoon keskittyvää instituuttia. 25 vuotta sitten hän vei Portugalissa läpi vapaamielisen huumepolitiikan uudistuksen, jonka tuloksia on ihailtu maailmalla.
Portugalista tuli silloin yksi ensimmäisistä maista maailmassa, joka dekriminalisoi huumeiden käytön. Huumeiden käyttö ja omaan käyttöön tarkoitetun aineen hallussapito on yhä kiellettyä, mutta ei rikoslaissa rangaistavaa.
Politiikka toi hyviä tuloksia. Nyt Goulão on jäämässä eläkkeelle. Kysyimme häneltä, voiko Portugalin ihmeen toistaa ja miten Suomen pitäisi hoitaa nopeasti pahentunutta huumeongelmaansa.
Portugali päätyi uudistamaan huumausainepolitiikkansa olosuhteiden pakosta. Huumeiden käyttö oli räjähtänyt 1980-luvulla maassa, joka oli vapautunut diktatuurihallinnosta vähän aiemmin.
1990-luvulle tultaessa arviolta joka sadas portugalilainen oli koukussa heroiiniin. HIV-tartuntojen määrä oli Euroopan kärkeä, ja vankilat olivat täynnä käyttäjiä.
– Huumeongelma kosketti joka ikistä perhettä. Riippuvaisia oli kaikissa sosiaaliluokissa, kertoo Goulão, joka aloitti lääkärinuransa noina vuosina.
Portugalin pääministerinä tuolloin toiminut António Guterres – nykyinen YK:n pääsihteeri – kutsui hätiin asiantuntijajoukon. Mukana oli Goulão.
Portugalilaiset päätyivät vallankumoukselliseen uudistukseen. Huumausainepolitiikka oli siihen saakka perustunut koviin rangaistuksiin, mutta nyt huumeiden käytöstä kiinni jäänyt ei enää joutunut vankilaan. Käyttäjä ohjattiin sosiaalityöntekijästä, lääkäristä ja asianajajasta koostuvan asiantuntijakomitean luo. He arvioivat tilanteen.
Portugalin huumekuolemien ja HIV-tartuntojen määrät alkoivat muutaman vuoden kuluttua laskea.
Tämä kuva näyttää, kuinka tehokkaasti Portugalin huumepolitiikka ehkäisee huumekuolemia.
João Goulãosta tuli Portugalin vapaamielisen huumepolitiikan keulakuva. Hän on antanut aiheesta satoja haastatteluja ja esitellyt maansa mallia lukemattomille asiantuntijaryhmille – myös suomalaisille.
Goulão kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että Portugali onnistui avaamaan keskustelun vapaamielisemmästä huumepolitiikasta kansainvälisesti. Moni Euroopan maa on sittemmin uudistanut huumausainepolitiikkaansa.
Goulão suosittelee Portugalin mallia eli dekriminalisaatiota huumepolitiikan perustana yhä kaikille maailman maille – siis myös Suomelle. Suomessa esimerkiksi käyttöhuoneiden avaamisesta on puhuttu pitkään, mutta poliittinen vastarinta on torpannut ne.
Katso videolta, miltä näyttää Lissabonissa sijaitsevassa valvotussa käyttöhuoneessa:
Portugalissa huumeiden käyttö on siis yhä kiellettyä ja voi johtaa sakkoihin, mutta se ei ole rikos eikä voi johtaa esimerkiksi vankeuteen. Suomessa huumausaineiden käyttö puolestaan on rikos, josta voi saada sakkoja tai vankeutta.
– Tämä [Portugalin] malli ei tietenkään toimi leikkaa ja liimaa -tyyliin, vaan jokaisen maan tulee ottaa huomioon omat erityispiirteensä ja huumeiden käytön trendinsä, Goulão sanoo.
Dekriminalisoinnin lisäksi tulee Goulãon mukaan satsata siihen, että terveydenhuollon ammattilaiset saavat luotua suhteen käyttäjiin, jotta voivat auttaa heitä pääsemään hoitoon. Se vähentää myös käytön riskejä, ja samalla huumetyön ammattilaiset saavat tietoa käytön trendeistä.
Huumeiden käyttöön liittyvät ongelmat ovat pahentuneet viime vuosina kansainvälisesti. Yksi kärsijöistä on Suomi, jossa alle 25-vuotiaiden huumekuolemat ovat Euroopan kärkeä.
Suomalaiset huumetyön ammattilaiset ovat kutsuneet tilannetta kansalliseksi hätätilaksi. Hallitus on varannut nuorten huumekuolemien ehkäisyhankkeelle yli kymmenen miljoonaa euroa vuosille 2025–2027.
Katukaupassa Suomessa uudenlaiset huumeet kuten muuntohuume alfa-PVP eli ”peukku” ovat vallanneet tilaa.
Goulão yllättyy kuullessaan, että huumeiden käyttö on Suomessa riistäytynyt pahasti käsistä. Vakavaa tilannetta toisaalta selittää hänestä juuri se, että leviämään on päässyt muuntohuume, joka tunnetaan huonosti.
– Alfa-PVP on esimerkki huonosti tunnettavasta huumausaineesta, johon on vaikea reagoida. Usein tällaisia aineita käytetään sekaisin muiden päihteiden kanssa, ja seuraukset voivat olla ennalta-arvaamattomat tai jopa kohtalokkaat.
Goulãon mukaan pahasti kärjistyneessä kriisissä pitäisi miettiä käyttöön liittyvien riskien minimointia. Se tapahtuu esimerkiksi tarjoamalla valvottuja tiloja, joissa huumeita voi käyttää ja pyrkimällä lähelle käyttäjiä ruohonjuuritasolla.
João Goulão antaa Suomelle suosituksia huumetyön tavoista, jotka ovat jo käytössä Portugalissa:
Goulãon työhuone on täynnä muuttolaatikoita. Riippuvuuksien hoitoinstituutin johtaja jää eläkkeelle kriittisellä hetkellä: myös Portugalin on ollut aiempaa vaikeampaa vastata huumeiden käytön ongelmiin viime vuosina.
Huumeiden käyttö on lisääntynyt, uudet huumausaineet leviävät ja niitä käyttävät yhä syrjäytyneemmät ryhmät, joihin on vaikeampi saada yhteyttä, Goulão summaa. Nämä ovat syitä siihen, miksi huumekuolemien määrä Portugalissakin on noussut.
Lisäksi osa viime vuosien hallituksista on kitsastellut päihdepolitiikan resursseista.
– Luomamme malli vaatii jatkuvaa satsausta. Ei voi ajatella, että kun tilastot paranevat, ongelma on ratkaistu, joten vähennetään rahaa.
Aiemmin Portugalissa ei ollut poliittista vastarintaa liberaalille politiikalle, mutta nyt on. Maan nouseva oikeistopopulistinen Chega-puolue ajaa huumausainepolitiikkaan tiukennuksia.
Goulão toivoo, että Portugalin malli – hänen silmäteränsä – voisi jatkaa esimerkkinä muille maille.
– Se ei ole täydellinen, mutta en tiedä, että olisi olemassa toista tätä parempaa.