Turun tuomiokirkon kellot ehtivät soida vuosikymmeniä väärin – tältä uusitut kielet kuulostavat

Teknikon mukaan aiemmat, yli 40 vuotta käytössä olleet kielet löivät kellon reunaan, eikä ääni ollut täydellinen.

Turun tuomiokirkon kutsukellot (soittokellot) valmistettiin Itävallassa vuonna 1980, mutta siitä asti niissä on ollut vääränlaiset kielet. Video: Paula Collin / Yle

Korvatulpat korviin. Kohta Turun tuomiokirkon tornissa raikaa yli sadan desibelin voimakkuudella.

Kirkontorniteknikko Supavit Nummelin käynnistää kolme kelloa, joiden kielet ja koneisto on uusittu. Saadaanko keskiaikaisen kansallispyhätön kellot vihdoinkin soimaan täydellisesti?

Kyse on kirkon tornin puolivälissä olevista soittokelloista, jotka kutsuvat jumalanpalvelukseen. Tunnetummat aikakellot eli tunti- ja varttikellot ovat tornissa nelisenkymmentä metriä korkeammalla.

Turun tuomiokirkon torni kuvattuna puunlehvien läpi.
Uusitut soittokellot sijaitsevat tornissa 40 metrin korkeudessa. Aikakellot, jotka soivat vartin välein, ovat tornissa vielä ylempänä, noin 80 metrin korkeudessa. Kuva: Paula Collin / Yle

Uusitut soittokellot on tehty Itävallassa. Ne on tuotu Turun tuomiokirkkoon vuonna 1980.

Teknikko kertoo, että kun aiemmat, yli 40 vuotta käytössä olleet kielet löivät kellon reunaan, ääni ei ollut täydellinen. Vanhojen kielten malli ja paino olivat vääriä.

– Kuin olisi kuunnellut huonoista kaiuttimista musiikkia, Nummelin havainnollistaa.

Nummelin tarkistaa koesoitossa, että uudet kielet lyövät juuri oikeaan kohtaan oikealla voimakkuudella.

– Tällaisen kellon käyttöikä voi olla tuhat vuotta, mutta jos kieli on vääränlainen, kello voi murtua puolessakin vuodessa.

Asennus vaatii silmää ja korvaa

Turun tuomiokirkon kelloja keinutti ennen kone, jonka ratas ja vaijeri kuluivat käytössä. Nyt kellon keinutusjärjestelmä perustuu magneettiin, eikä se kulu.

Henkilö makaa kirkonkellon alla vanhassa kellotornissa. Hänellä on yllään mustat housut ja liivi sekä valkoinen paita. Erikoisempi yksityiskohta kuvassa on henkilön rento asento kellojen alla. Taustalla näkyy toinen pienempi kello. Kellotornin puurakenteet ovat selkeästi vanhat ja kuluneet.
Supavit Nummelin kertoo, että yksi kieli painaa 150 kiloa. Sen oikea paino on mietittävä sadan gramman tarkkuudella. Kuva: Paula Collin / Yle

Yksi kirkonkello painaa 2 500 kiloa. Koesoiton aikana Supavit Nummelin seuraa kellojen liikettä ja sointia tornin puiselta sillalta. Välillä hän makaa kellon alla ja tarkkailee kohtaa, johon kieli osuu kellon keinuessa.

– Ennen kello soi peltisesti. Ääni on nyt paljon jylhempi, ja se soi rikkaammin. Kuulemme kaikki yläsävelsarjatkin.

Asennus on tarkkaa puuhaa. Sitä ei voi määrittää tietokoneella.

– Keskimmäinen kello soi jo täydellisesti, mutta suurin ja pienin kello vaativat vielä keinutuskulman säätämistä.

Entä keskipäivän lyönnit?

Missä kunnossa ovat kuuluisammat Turun tuomiokirkon kellot? Ne, jotka lyövät vartin välein ja tasatunnein.

– Myös niiden kunto on heikko, varsinkin varttikellon, sanoo Supavit Nummelin.

Hän kertoo, että kelloa on lyöty liian suurella vasaralla ja samaan kohtaan liian kauan. Siitä puuttuu iso määrä metallia.

Vanha kirkonkello riippuu tukevassa puurakenteisessa kellotornissa, päivät valaisevat hämärää tilaa.
Keinutuskulma on tärkeä kirkonkellon soinnille. Myös kielen muoto vaikuttaa paljon. Kuva: Paula Collin / Yle

Aikaa ilmaisevien kirkonkellojen korjaus on tarpeen parin vuoden sisällä.

Uusitut jumalanpalveluksen kutsukellot soivat jo sunnuntaina 14. syyskuuta.