Kouvola on petrannut esteettö­myydessä reippaasti viime vuosina – raati huomaa ongelmia uusissakin rakennuksissa

Arkkitehdit, suunnittelijat ja rakennuttamis­päälliköt ottavat huomioon esteettömyys­raadin lausunnot.

Kolme henkilöä odottaa pääsyä rakennukseen. Heistä yksi istuu pyörätuolissa ja kaksi seisoo hänen takanaan.
Yksi estettömyyskävelyiden kohde on ollut Valkealan monitoimitalo sen eri vaiheissa. Kuva: Katariina Terävä / Kouvolan kaupunki

Kouvolan kaupunki panostaa asukkaiden helpompaan arkeen. Esteettömyysraati kiertää järjestelmällisesti kaupungin rakennuskohteita ja käy läpi suunnitelmia.

Tällainen toiminta on osallisuuskoordinaattori Katariina Terävän mukaan Suomen kunnissa harvinaisempaa.

– Jatkuva esteettömyystyö, mitä Kouvolan kaupungin hyvinvointipalvelut koordinoi pysyvänä toimintona, ei ole tavallista.

Yhden raatilaisen, näkövammaisen Ilkka Ylä-Outisen mukaan Kouvolassa ei ole ollut koskaan yhtä hyvä tilanne kuin muutaman viime vuoden sisään.

Arkkitehdit, suunnittelijat rakennuttamispäälliköt ottavat huomioon raadin lausunnot.

– Meillä on hyvä meininki, sanoo Ylä-Outinen.

Vierailut ovat tuoneet parannuksia

Raati on vieraillut esimerkiksi Käyrälammella, Kuusankosken urheilutilassa, Eskolanmäen liikuntahallissa, kaupungintalolla ja Valkealan sekä Inkeroisten monitoimitaloissa.

Rakennustelineitä remonttityömaalla.
Rraati on jo käynyt läpi vielä rakenteilla olevan Urheilupuiston uimahallin toimintoja. Kuva: Maija Tuunila / Yle

Jokaisesta vierailusta on raportoitu löydetyt ongelmat ja niitä on myös korjattu. Ongelmia löytyy useimmiten sisäänkäynneiltä ja invapaikkojen sijoittelusta.

Kaupungin suunnitteluohjeita on päivitetty myös raadin asiantuntemuksen avulla. Tämä myös säästää rahaa, sillä korjaaminen on kalliimpaa kuin sopivaksi rakentaminen.

Myös meluisa ympäristö luo esteitä

Esteettömyys tuo usein mieleen esimerkiksi pyörätuolin kanssa liikkuvat, mutta muutkin tarvitsevat helpompaa kulkua. Esimerkiksi lastenvaunujen kanssa liikkuvat tai vaikka ihmiset, joilla on jalka mennyt poikki, tarvitsevat luiskia.

Ympäristön esteettömyyttä säädellään Suomessa usealla lailla. Ylä-Outinen muistuttaa, ettei esteettömyydessä kyse ole myöskään vain kulkemisesta. Myös eri aistit kuten näkö-, kuulo- tai hajuaisti tulee ottaa huomioon.

– Esteettömyys on kaikille, sanoo Ylä-Outinen.

Puurakenteinen monitoimirakennus asfalttipihalla.
Inkeroisten monitoimitalo otettiin käyttöön elokuun alussa. Kuva: SRV

Hyvä esimerkki kuuloaistin huomioimisesta löytyi Inkeroisten monitoimitalosta.

– Liikuntahallissa ei tuntunut melu, sillä se oli otettu huomioon. Totta kai lähtee liikunnassa porukoilta ääntä, mutta hyvin on esimerkiksi akustiikkaseinää, Ylä-Outinen sanoo.

Melu hankaloittaa esimerkiksi puheen kuulemista.

Uusissa taloissa esteettömyys otettu huomioon

Ilkka Ylä-Outinen nostaa onnistumisiin lähtökohtaisesti uudet rakennukset ja kehuu myös esimerkiksi Käyrälammen kokonaisuutta.

Uimarannan hiekan päälle on rakennettu leveä laituri, joka johtaa varsinaiselle laiturille.
Käyrälammella on katettu myös laiturille kulku. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Käyrälammella on esteetön luontopoltu ja esimerkiksi liikunta-alueilla on otettu huomioon esteettömyys.

Kuuntele alta mitä hyviä asioita Ilkka Ylä-Outinen listaa arvioiduista kohteista:

Ilkka Ylä-Outinen kertoo hyvin rakennetuista yksityiskohdista